jo alkuviikosta alkoivat taivaanmerkit asettua siihen malliin, että luvassa olisi keskiviikolle suomeen korkeapaineen keskus, joka pyyhkäisisi valoisana aikana kokkolasta kaakkoissuomeen.
haa!
tämähän tarkoittaisi sitä, että jopa näin lokakuussa voisi tehdä lennon heikossa tuulessa, auringonpaisteessa keskellä päivää ja vielä ruskan väriloisto silmien alla!
aloin suunnittelemaan, missä tämmöinen lento olisi mehevintä suorittaa? lähiseudut on jo nähty moneen kertaan ja koska mitään sovittuja hommia ei ollut rästissä keskiviikolle, alkoi tampereen seutu polttelemaan ajatuksissa...
lentoseuraa on näköjään hiton vaikea saada arkena, mutta pari kamua sentään tarttui täkyyn ;)
arton ja pasin kanssa lähdimme ajelemaan pirkanmaalle vailla minkäänlaista tietoa siitä, saisimmeko lennonjohdosta selvityksen tampere-pirkkalan ctr-, eli lähialueelle?
jonkinlainen etiäinen asiasta tuli jo matkalla kolmostiellä.
polkumme olkoot valaistunut!
soittelin lennonjohtoon iltavuoron alettua ja puhelimeen vastasi lennonjohtaja inkeroinen.
varovasti esitin toiveemme startata tunnin päästä pirkkalan kirkolta (kentän vieressä) kimpassa, yhden miehen hoitaessa radioliikenteen. autossa jännitys tiivistyi tulevasta vastauksesta...
- "siis millä te aiotte kolmestaan lentää?" tivasi lj.
- vastauksen kuullessaan totesi: "kuulostaa huolestuttavalta" ja jatkoi,
- "soittakaa, kun olette starttipaikalla, katsotaan liikennetilanne silloin, mutta eikohän me teidät jotenkin saada sekaan sopimaan..."
jes!
kyllähän tänne selvityksiä saa arkenakin ja ilman transponderia, päinvastaisista huhuista huolimatta!
lisää painetta toi starttipaikalta soitto torniin. lennonjohtaja kertoi, että mitä pikemmin olette valmiita starttaamaan, sen varmemmin selvitys annetaan.
no tuuria oli meillä siinäkin, että pirkkalan suurimman pellon omistaja sattui olemaan traktoreineen ihan siinä vieressä syystöissään ja lupasi auliisti peltonsa meille kiitoradaksi.
pasi valmistautuu
muutamassa minuutissa olimme kaikki taivaalla ja matka aitolahteen saattoi alkaa.
selvityksemme oli tampereen lähialueelle 1500 jalkaa tai alle, qnh 1023
hädin tuskin ennätti pirkkalan kirkosta ruskan väriloistossa kuvan napata.
starttipeltomme tuossa tien takana.
sankilan kartano pirkkalassa
rajasilta nokian, tampereen ja pirkkalan yhteisen, pyhäjärven pohjassa sijaitsevan rajapyykin tuntumassa
kolmostien varteen pirkkalassa on muodostunut monipuolinen teollisuuskeskittymä.
automiehet tunnistavat ainakin autovahinkokeskuksen.
radiopuhelimen hoitajana arto veti letkaa ja me pasin kanssa oltiin luvattu lennonjohtoon seurata häntä kuin hai laivaa.
pirkkalan keskustaajama sekä vähäjärvi
eipä löytynyt kartoista nimeä tälle pyhäjärven pohjoisimmalle lahdelle?
nuoliala ja partoila
härmälää ja rantaperkiötä.
olen itselleni antanut ymmärtää, että valtion lentokonetehdas rakennutti järveen aikoinaan (sodan aikaan) tuon maalaiturin lentokoneiden koelentojen lähtöpaikaksi
arto ja hornet pääsivät samaan kuvaan
siskolikka on töissä tuolla bauhausissa
kymmenen vuotta sitten starttattiin tampereen ylle tuosta pirkkahallin parkkipaikan (entinen härmälän lentokenttä) viereiseltä joutomaa-alueelta. vieläkin näkyy siinä pieni viheralue olevan vapaana asfaltoinnilta
vt3:n eritasoristeys lakalaivassa on melkoinen ramppihässäkkä
hatanpää.
niemessä hatanpään kartano ja arboretum, puulajipuisto ja ruusutarha.
useat tampereen nykyiset kaupunginosat ovat perustettu entisille kartanon viljelysmaille
hatanpään teollisuusaluetta
kuvassa keskialueella suomen korkein asuinrakennus, tampereen veturitallien tornihotelli.
tottakai tampereen ikoni, näsinneula piti johonkin kuvaan mahduttaa.
kaupungin halkaiseva viherkaista on nimeltään hämeenpuisto
18 metrin korkeusero on merkittävä.
se synnytti kaupungin!
tämä väinö linnan toteamus on hakattu kallioon (jalkakäytävään) tampereella.
linna työskenteli aikoinaan tammerkoskesta voimansa ottaneessa finlaysonin puuvillatehtaassa kosken partaalla, aivan tampereen keskustassa.
pudotuskorkeus näsijärven ja pyhäjärven välissä on tosiaankin tuo 18 metriä.
etualalla ratinan suvanto ja stadion
nekalaa
kalevaa.
etualalla kalevankankaan hautausmaa.
kalevan kirkon ääriviivojen kerrotaan olevan kalan muotoinen ylhäältäpäin tarkasteltuna.
tässä viistokuvassa se ei tule esiin.
hakametsässä joku erikoinen halli.
mitä lie tuolla sisällä puuhastelevat ?
urheilumiehet voisivat tietää ;)
messukylää
viinikkaa
onpas siinä kaupunginosalla kalmalle kalskahtava nimi:
ristinarkku
ristinarkusta löytyi myös kaupungin suurin peltoaukea. tämän yllä keräsimme hetken aikaa korkeutta korpitaipaleelle ennen aitolahtea
linnainmaa
lisää linnainmaata
olkahinen on kaunista seutua ilmastakin päin tarkasteltuna
moni ilmailun harrastaja on ollut tämän laitoksen kanssa tekemisisssä, mutta harva sen nähnyt.
efes eli suomen aluelennonjohto aitovuoressa
(entinen etelä-suomen lennonvarmistuskeskus)
tätähän nyt väenvängällä ollaan myös haluamassa pääkaupunkiseudulle...
on menijöitä ja tulijoita...
"kaatopaikka" luki kartassa tässä kohtaa lähellä rämeenkorpi-nimistä paikkaa
sitten oltiinkin jo aitolahdella. arto päätti lentosuunnitelman ilmassa ja valitsi laskupaikaksi erään sänkipellon nurmen kylästä.
pasi laskukierroksessa aitolahden vanhainkodin yllä
samaan peltoon sitten sihtasin, mihkä muutkin.
kuski oli pian paikalla ja maassa kertailtiin mieliinpainuvan lennon vaiheita kyllästymiseen asti ;)
pasi merkkaa laskupellolla heti lentopäiväkirjaan faktat, ettei pääse unohtumaan ;)
kiitokset sepolle kuskausjutuista.
ilman kuskia kun ei tällaiset lyhyetkään siirtymät onnistuisi.
tuulta oli ylhäällä kuitenkin senverran, että takaisin ei olisi bensa enää piisannut.
haa!
tämähän tarkoittaisi sitä, että jopa näin lokakuussa voisi tehdä lennon heikossa tuulessa, auringonpaisteessa keskellä päivää ja vielä ruskan väriloisto silmien alla!
aloin suunnittelemaan, missä tämmöinen lento olisi mehevintä suorittaa? lähiseudut on jo nähty moneen kertaan ja koska mitään sovittuja hommia ei ollut rästissä keskiviikolle, alkoi tampereen seutu polttelemaan ajatuksissa...
lentoseuraa on näköjään hiton vaikea saada arkena, mutta pari kamua sentään tarttui täkyyn ;)
arton ja pasin kanssa lähdimme ajelemaan pirkanmaalle vailla minkäänlaista tietoa siitä, saisimmeko lennonjohdosta selvityksen tampere-pirkkalan ctr-, eli lähialueelle?
jonkinlainen etiäinen asiasta tuli jo matkalla kolmostiellä.
polkumme olkoot valaistunut!
soittelin lennonjohtoon iltavuoron alettua ja puhelimeen vastasi lennonjohtaja inkeroinen.
varovasti esitin toiveemme startata tunnin päästä pirkkalan kirkolta (kentän vieressä) kimpassa, yhden miehen hoitaessa radioliikenteen. autossa jännitys tiivistyi tulevasta vastauksesta...
- "siis millä te aiotte kolmestaan lentää?" tivasi lj.
- vastauksen kuullessaan totesi: "kuulostaa huolestuttavalta" ja jatkoi,
- "soittakaa, kun olette starttipaikalla, katsotaan liikennetilanne silloin, mutta eikohän me teidät jotenkin saada sekaan sopimaan..."
jes!
kyllähän tänne selvityksiä saa arkenakin ja ilman transponderia, päinvastaisista huhuista huolimatta!
lisää painetta toi starttipaikalta soitto torniin. lennonjohtaja kertoi, että mitä pikemmin olette valmiita starttaamaan, sen varmemmin selvitys annetaan.
no tuuria oli meillä siinäkin, että pirkkalan suurimman pellon omistaja sattui olemaan traktoreineen ihan siinä vieressä syystöissään ja lupasi auliisti peltonsa meille kiitoradaksi.
pasi valmistautuu
muutamassa minuutissa olimme kaikki taivaalla ja matka aitolahteen saattoi alkaa.
selvityksemme oli tampereen lähialueelle 1500 jalkaa tai alle, qnh 1023
hädin tuskin ennätti pirkkalan kirkosta ruskan väriloistossa kuvan napata.
starttipeltomme tuossa tien takana.
sankilan kartano pirkkalassa
rajasilta nokian, tampereen ja pirkkalan yhteisen, pyhäjärven pohjassa sijaitsevan rajapyykin tuntumassa
kolmostien varteen pirkkalassa on muodostunut monipuolinen teollisuuskeskittymä.
automiehet tunnistavat ainakin autovahinkokeskuksen.
radiopuhelimen hoitajana arto veti letkaa ja me pasin kanssa oltiin luvattu lennonjohtoon seurata häntä kuin hai laivaa.
pirkkalan keskustaajama sekä vähäjärvi
eipä löytynyt kartoista nimeä tälle pyhäjärven pohjoisimmalle lahdelle?
nuoliala ja partoila
härmälää ja rantaperkiötä.
olen itselleni antanut ymmärtää, että valtion lentokonetehdas rakennutti järveen aikoinaan (sodan aikaan) tuon maalaiturin lentokoneiden koelentojen lähtöpaikaksi
arto ja hornet pääsivät samaan kuvaan
siskolikka on töissä tuolla bauhausissa
kymmenen vuotta sitten starttattiin tampereen ylle tuosta pirkkahallin parkkipaikan (entinen härmälän lentokenttä) viereiseltä joutomaa-alueelta. vieläkin näkyy siinä pieni viheralue olevan vapaana asfaltoinnilta
vt3:n eritasoristeys lakalaivassa on melkoinen ramppihässäkkä
hatanpää.
niemessä hatanpään kartano ja arboretum, puulajipuisto ja ruusutarha.
useat tampereen nykyiset kaupunginosat ovat perustettu entisille kartanon viljelysmaille
hatanpään teollisuusaluetta
kuvassa keskialueella suomen korkein asuinrakennus, tampereen veturitallien tornihotelli.
tottakai tampereen ikoni, näsinneula piti johonkin kuvaan mahduttaa.
kaupungin halkaiseva viherkaista on nimeltään hämeenpuisto
18 metrin korkeusero on merkittävä.
se synnytti kaupungin!
tämä väinö linnan toteamus on hakattu kallioon (jalkakäytävään) tampereella.
linna työskenteli aikoinaan tammerkoskesta voimansa ottaneessa finlaysonin puuvillatehtaassa kosken partaalla, aivan tampereen keskustassa.
pudotuskorkeus näsijärven ja pyhäjärven välissä on tosiaankin tuo 18 metriä.
etualalla ratinan suvanto ja stadion
nekalaa
kalevaa.
etualalla kalevankankaan hautausmaa.
kalevan kirkon ääriviivojen kerrotaan olevan kalan muotoinen ylhäältäpäin tarkasteltuna.
tässä viistokuvassa se ei tule esiin.
hakametsässä joku erikoinen halli.
mitä lie tuolla sisällä puuhastelevat ?
urheilumiehet voisivat tietää ;)
messukylää
viinikkaa
onpas siinä kaupunginosalla kalmalle kalskahtava nimi:
ristinarkku
ristinarkusta löytyi myös kaupungin suurin peltoaukea. tämän yllä keräsimme hetken aikaa korkeutta korpitaipaleelle ennen aitolahtea
linnainmaa
lisää linnainmaata
olkahinen on kaunista seutua ilmastakin päin tarkasteltuna
moni ilmailun harrastaja on ollut tämän laitoksen kanssa tekemisisssä, mutta harva sen nähnyt.
efes eli suomen aluelennonjohto aitovuoressa
(entinen etelä-suomen lennonvarmistuskeskus)
tätähän nyt väenvängällä ollaan myös haluamassa pääkaupunkiseudulle...
on menijöitä ja tulijoita...
"kaatopaikka" luki kartassa tässä kohtaa lähellä rämeenkorpi-nimistä paikkaa
sitten oltiinkin jo aitolahdella. arto päätti lentosuunnitelman ilmassa ja valitsi laskupaikaksi erään sänkipellon nurmen kylästä.
pasi laskukierroksessa aitolahden vanhainkodin yllä
samaan peltoon sitten sihtasin, mihkä muutkin.
kuski oli pian paikalla ja maassa kertailtiin mieliinpainuvan lennon vaiheita kyllästymiseen asti ;)
pasi merkkaa laskupellolla heti lentopäiväkirjaan faktat, ettei pääse unohtumaan ;)
kiitokset sepolle kuskausjutuista.
ilman kuskia kun ei tällaiset lyhyetkään siirtymät onnistuisi.
tuulta oli ylhäällä kuitenkin senverran, että takaisin ei olisi bensa enää piisannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti