Lukijat

lauantai 12. marraskuuta 2016

salipäivä 2016


meneillään olevan etelä-pohjanmaan varjoliitokurssin oppilaiden kanssa kokoonnuimme tänään ähtäriin, ammattioppilaitoksen juhlasaliin.
 päivän tarkoituksena oli oppia:
- liitimestä ja välineistä se, mitä ei aiheesta tähän mennessä ole tullut aiemmin esille, (tarkastus, huolto, korjaus)
- pelastusvarjon heittokoulutus
- epävakaat lentotilat simuloiden

lisäksi koulutusohjeen ulkopuolelta:
- pelastusvarjon tuuletus, tarkastus ja pakkaus
- kerhon koulutuskaluston lentokelpoisuuden varmistaminen


liitimet ja tarkastettiin usean silmäparin voimin läpikotaisin.



jussi pääsi tänään korkeimmalle ripustaessaan "ossi"-varjoliitosimulaattoria juhlasalin voimistelurenkaisiin





sampsa näyttää, kuinka liidin kääntyy pelkällä painonsiirrolla.




ari oli aiheuttanut senverran turbulenssia jussin lennolla, että liidin oli mennyt kravattiin saakka.
 jussi tekee tässä sen, mitä on enää tehtävissä...




janne tekee isoja "vinkkareita"...



...mutta ulostulo menee pieleen ja lopulta ei auta kuin heittää pelastusvarjo!



peräti kolme paikkaa vaativaa kohdetta löysimme tarkastuksen jälkeen koululiitimistä.
 ne olivat senverran pieniä, että ne voitiin korjata "rip-stop"-teipillä.
juhanilta sattui löytymään jopa ihan oikeanväristä sellaista :)




lisäksi yhdestä liitimestä löytyi rikkoontunut suojasukka d-linjan ylähaarasta. sarjassa: korjataan jos muistetaan = punoksen katkeaminenkaan ei aiheuta vaaratilannetta.



pelastusvarjon pakkauksen saloihin opasti oppilaita kerhomme kalustopäällikkö aki ämmänkoski


päivän päätteeksi saatoimme todeta, että kerhollamme on jälleen käytössä lentokelpoinen ja erittäin hyväkuntoinen kalusto ensi talven koitoksiin!
 lisäksi lähes kaikki oppilaat ovat nyt valmiita käytännön lentotoimintaan.

maanantai 7. marraskuuta 2016

liitäjien syystapaaminen 2016

taisi olla suomalaisessa liidinhistoriassa ensimmäinen kerta kun liitäjien syystapaaminen järjestetään oulussa? ainakaan sen parinkymmenen vuoden aikana kun mä oon näissä rampannut, en muista näin pohjoiseen tapahtumaa viedyn.


pietilän simo paikallisesta kerhosta (oulun icaros team) avasi tapaamisen ja esitteli viikonlopun ohjelman:



tässä saman kerhon todellinen rautaperse, martti kaikkonen, kertaa kesän huiman yölentonsa vaiheita.
 lennolle tuli myöhemmin SE-status ja hauska seikka on sekin että kolmiolennon suomenennätys on pidempi kuin voimassaoleva maailmanennätys!





nykytekniikalla on mahdollista osallistua reaaliaikaisesti tapaamiseen saksasta asti.
 kaveri siinä koettaa kehua kokousväelle kehittelemäänsä uudenlaista pelastusvarjomallia livenä.



tapaamisellemme oli varattu tilat oulunjoen varrella sijaitsevasta hotelliravintola lasaretista.
 lasaretti on ollut ennen oulun keskustan varuskunnan sotilassairaala.


SAR-lentopelastuksen edusmies kävi esittelemässä meille toimintaansa. asia on sillätavoin ajankohtainen, että pian varjoliitäjät (moottoroidut), sekä lennokit ovat osa sar-lentopelastus- ja etsintätoimintaa.




oulun laskuvarjohyppääjien raimo karhu kävi opettamassa meille, kuinka kaadutaan luita rikkomatta mikäli nopeus maapalloon törmäämishetkellä ei mahdollista normaalia jalkautumista.
 tätä kutsutaan PLF-kaatumiseksi.


video

illan ehtiessä päästiin palkitsemisiin. paljon tuli jalometallia kotiin kannettavaksi etevimmille :)



erikoispalkinnon sai kuusiston aarne. ansioksi luettiin yhdeksääkymppiä lähentelevä ikä, yhä aktiivinen lentoura sekä usein esiintyvä poikamainen virne kasvoilla ;)



pääasiaan, eli saunomiseen asiaankuuluvinen virvokkeineen päästiin myöhemmin illalla.
 tätä kutsutaan lentopiireissä "kuppilatiimaksi"
:)



oikeesti tämä allaoleva pikku videonpätkä oli taltioitu tapaamisen alkumetreiltä, kun veikko valtanen kertoi varjoliitoharrastuksen syntyhistoriasta oulun seudulla viime vuosituhannella. veikko kuitenkin osasi puheensa loppuun kiteyttää sen olennaisen, joten minäpä kopsaan sen tähän oman blogimerkintäni loppuun!

video


oikeen mukava tapaaminen oulussa. ihmeen paljon oli osallistujia, vaikka etukäteen arvelinkin syrjäisen sijainnin verottavan kävijöitä. jälkeenpäin kartaa tutkiessani huomasin, että ouluhan onkin melkein keskellä suomea!

lauantai 10. syyskuuta 2016

ruskareissu

 kaverin kanssa on ollu pitkään puhetta, että lähdettäisiin käymään "pohjosissa"
ajankohdaksi valikoitui syyskuun alku ja matkalle lähdettiin ilman etukäteissuunnitelmaa. ainoat askelmerkit lyötiin etukäteen siitä, että virvelit otetaan mukaan ja joka yö nukutaan lakanoiden välissä.
 koska ajamiseen tiedettiin kuluvan kosolti aikaa, reissu aloitettiin ähtäristä sateisena sunnuntaiaamuna viikko sitten. mitä pidemmälle matka kotiseudulta joutui, sen kauniimmaksi kävi ilma.
 ensimmäinen jalottelupaikka oli kajaani. mulla oli kuvauskopteri mukana ja tottakai sitä ulkoilutettiin useammasakin paikassa eli kaikki tässä olevat ilmakuvat ovat kopterikameralla otettuja.

kajaanin rauniolinna kajaaninjoessa



suomussalmen ohi kun mentiin, oli ihan pakko käydä kurkkaamassa sotahistoriallista muistomerkkiä raatteen tiellä. jokainen kivi kuulemma markkeeraa ko. taistelussa kaatunutta sotilasta ja näitä kiviä jäi vielä paljon kuvan ulkopuolellekin.



tämä näkymä pysäyttää viitostien kulkijat suomussalmella myös:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiljainen_kansa




ensimmäinen yöpymispaikka löytyi kuusamon keskustasta. yleisnäkymää keskustasta aamulla.



päivä siis jo matkustettu, mutta yhä vaan oltiin pohjanmaalla. mistä se lappi sitten oikein alkaa? siitä on monenlaista käsitystä, mutta poronhoitoalue ei ole yhtä kuin lappi. joidenkin käsitysten mukaan vasta savukosken yläpuolelta voidaan lapin katsoa alkavan. idässä se kuulemma alkaa hieman alempaa kuin lännessä.


meillä jäi yksi "must"-kohde välillä katsomatta, koska sen aukioloajat eivät sopineet omaan retkiaikatauluun. senpä vuoksi jouduimme ajamaan 30 km kuusamosta etelään nähdäksemme nämä elukat...




...kainuun suurpetokeskuksessa.

kemijärven "taivaan tulet"-tvsarjasta tutut sillat.
 tuuli oli ihan siinä rajoilla, että uskaltaako kopteria ilmaan nostaa, mutta hyvin  phantom pysyi kontrollissa, vaikka vaahtopäät laineilla olikin.



pelkosenniemellä pysähdyttiin andy mcoyn patsasta vilkuilemassa. (oik alaeuna)



sodankylässä näyttää tällaiselta:



matka jatkui ja sellaiset nimeltä tutut paikat käytiin katsomassa kuin porttipahdan tekojärvi, tankavaaran kultakylä, saariselkä sekä tämä karhunpesäkivi



ivalossa pidettiin taas yön mittainen tauko ja majoituttiin hotelli kultahippuun. kovetun aamupalan jälkeen seuraava pysähdyspaikka oli inari


kalastamaan pysähdyttiin tietysti aina kun vesistö näytti vähänkään otolliselta ;)





ruska oli näille maille asti ollut melko vaatimatonta. haavat ja pihlajat eivät punoittaneet, eikä maaruskakaan ainakaan näin tieltä katsottuna ollut erikoisen värikästä. lähinnä keltaisen ja oranssin eri sävyjä oli nähtävissä, kuten tässä utsjoen kirkolla



koska suomen pohjoisin kohta piti nähdä, ajelimme nuorgamiin suomen puolella tenojokea.



heti norjan puolelle päästyämme, etsimme tunturipuron, jonka varrella valmistimme kermaisen siikakeiton.
 vaikka kalat olivatkin ostettu porttipahdan kalasatamasta, oli keitto makuelämykseltään ehkä paras koskaan maistamani ;)



mahottomasti oli norjalaista puolukkaa leiripaikan lähistöllä:


sekä niin arvostettuja tatteja!

 erikoista niissä oli se, että ei ainoatakaan matoa ollut lakkiin porautunut.



illaksi vielä sitten pykeijaan ...


tässä vielä toinen kuva järkkärin muistikortilta.
 todelliset pykeijan kävijät. kommentteja kuvasta odotellaan!




tämä ihastuttava pikku kalastajakylä ei tällä kertaa ollut aivan sitä, mitä siltä on totuttu odottamaan.

 melko autio ja tyhjä oli kylänraitti. myöskään kalasatamassa ei ollut liikettä illalla eikä aamulla. liekö kalastajat ja ravustajat päiväkausia kestävillä pyyntireissuillaan?
 surkein ja kallein majapaikka koko matkalla löytyi myös täältä ok-talon yläkerran kammarista ilman aamupalaa 110 euroa on ryöstöhinta!
 näimme kuitenkin lahtivalaan ja saimme heittelemällä pari seitä rannalle asti, mutta se ei paljon pelasta ;)

seuraavan päivän sää oli kosteahko pitkälle iltapäivään. kuten muista kuvista huomaa, säät todella suosivat reissuamme. tämä jäikin ainoaksi sadepäiväksi koko reissulla.

karasjoki



utsjoelta jälleen suomen puolelle ja tenojokivarren kauniita maisemia katsellen karigasniemelle.
 tästä uudelleen norjaan, koska reitti muonioon näytti olevan kautokeinon kautta lyhyempi.


ehkä tämä kuva tenojoenlaaksosta antaa näkemyksen siitä, mitä se kuuluisa "ruska" tänä vuonna lapissa enimmillään oli? tätäkin kuvaa on hieman "viritetty" kuvankäsittelyn keinoin...





suomeen taas ja yöksi hetan (enontekiön keskustaajama) lomakylään.
 hetan kirkon torni muistuttaa hieman minareettia.




muonion kirkonkylää



koska kasitie tornionjoen itäpuolella on jo entuudestaan tuttu, sukellettiin ruotsin lappiin, josta jatkettiin "meänmaan" pajalaan



"oikeista" lapin paikkakunnista meillä jäi reissulla näkemättä vain savukoski ja rovaniemi. tuollapäin suomea ei kuitenkaan ole paljon reittivaihtoehtoja, mikäli aiot pysytellä pikitiellä ;)

sunnuntai 28. elokuuta 2016

viitasaaren maisemissa



   kun kilpailijat saatiin matkalentotehtävälle rasteja hakemaan, tarjoutui itsellekin aikaa käydä hieman tutustumassa viitasaaren maisemiin. kesäkuvia mulla ei ole viitasaarelta aiemmin ollutkaan.

  muikunlahden kartanosta on tehty pakolaisten vastaanottokeskus



kymönkoski kymönselän toisella puolella




kierrätystä, mikroautorata ja kalliomursketta vaarinvuorella



viitasaarella on niin paljon rantaviivaa, että teollisuusaluekin voidaan tehdä rannalle ;)



voimaperäistä puunjalostusta aivan keskustan tuntumassa



keiteleen suovanselkä aukeaa heti tuosta paikkakunnalle nimensä luovuttaneen saaren takaa.
 saarella on ilmeisesti aiemmin sijainnut kirkko, koska sen nimi on myös "vanha kirkkosaari".
karttatietojen mukaan saari on lähes luonnontilainen.



keskustaa



pari kopterikuvaakin yksityiskohtien tarkasteluun.




tuttu taukopaikka komealla paikalla nelostien kulkijoille



kirkkosaari l. haapasaari




uudehkoja omakotitaloja ylä-keiteleen rannassa


moni saattaa ihmetellä, miksi kisat järjestettiin pellolla, vaikka vieressä olisi ollut oikea lentokenttä?
  no kas kun tuollaiselta pellolta löydät aina sitä starttiin tarvittavaa vastatuulta ja sitä ei välttämättä löydy tarpeeksi pitkää matkaa tuollaiselta kapealta kentältä metsän reunassa.




hieno päivä ja ilta viitasaarella. sauna laitettiin lämpiämään, laskettiin tulokset, jaettiin palkinnot ja mentiin saunomaan. erityiskiitos upille jälleen vieraanvaraisuudestasi!