tänä viikonloppuna oli tarkoitus puristaa loppuun kuukausi sitten aloitettu varjoliidon opettajakurssi. neljästä kokelaasta kolme pääsi paikalle ja estynyt joutuu tekemään suorituksensa kerhossaan myöhemmin.
keliolosuhteet olivat "rapsakat" ja koko ohjelma-aikataulu eli viikonlopun aikana kelitilanteen mukaan. ykkössijalla olivat ulkosalla toteutettavat lentosuorituksien opettaminen, käytännön harjoitusoppitunnit ja opekokelaiden tarkastuslennot.
pieni mahdollisuus oli ennusteiden mukaan, että la aamupäivällä keli olisi kelvollista tuulen suhteen. huovialan matin pitäessä oppitunteja lennonvarmistuksesta, menimme mikan kanssa tutkimaan olosuhteita räyskälän auratulle kiitotielle lauantaiaamupäivällä. noo, ainakaan kiitotien sivussa n. kahden metrin päässä olosuhteet olivat melko kelvottomat ;(
tuuli oli puuskaista, mutta välillä oli ihan startattaviakin hetkiä. optimistisesti ajattelin, että siinä voisi hyvin mosalla tehdä semmoisen pienen "kelinhaistelulennon"
startti jo oli melko äkkinäisen näköistä. mika kertoi jälkeenpäin, että siiven etureuna oli tullut "sisään" juuri maastairtautumishetkellä. itse en sitä havainnut. ihmettelin vain, kuinka korkeus vajosi yllättäin uudestaan hangen pintaan?
no, siiven saatua kunnolla ilmaa alleen pakenin alatuulen puolelle, vähemmän turbulenttiselle puolelle kenttää.
aika röykkyseltähän se tuntui sielläkin, mutta pienen hetken ajaksi tohdin kameran kaivaa esiin n. 50 m korkeudessa. räyskälän lentokentän rakennuksia eräänä tuulisena ja kylmänä helmikuun päivänä vuonna 2011.
palailin hitaasti vastatuulessa muutaman sadan metrin päästä takaisin starttipaikkaa kohti ja juuri kun olin kiitotien reunan lähellä, sammutin moottorin. jostain siihen sitten osui ilmakuoppa ja viimeiset kymmenen metriä tipahdin "kuin kaivoon"
onneksi alla oli n. 70 senttiä lunta, joten tuloksena oli vain harmistus ja kosolti hikipisaroita kamppeita raahatessa hangesta ihmisten ilmoille. harvoin menee kelin arviointi näin pieleen, mutta nyt siinä oli vähän ylimääräistä painetta, kun piti arvioida kelin soveltuvuutta käytännön lentoharjoituksiin kurssilla. päätelmä oli, että tänään emme voi lentoja suorittaa.... :(
mika oli tilannut pelipaikalle ihan oikeita "harjoitusvastustajia" opekokelaillemme.
vajaan kymmenen hengen porukka oli lajin harrastajia, joilla viime lennosta oli venähtänyt aikaa jo kosolti tai muuten kaipasivat briiffausta lentoihinsa. olipa joukossa yksi sellainenkin, jonka kelppari laitettiin uudelleen voimaan tarkastuslentomenettelyllä.
näitä kavereita käytimme hyväksi käytännön lennonopetusharjoittelutilanteissa.
he olivat kotoisin eteläisestä suomesta, lähinnä esv:n jäsenistöä.
lyhyen tutustumisen jälkeen siirryimme käytännön opetusharjoitteluihin eli opekokelaat opastivat näitä meidän "harjoitusvastustajia" aivan kuten he olisivat olleet oikeita oppilaita.
maakäsittelytreeneillä tietty aloiteltiin, kuten oikeassakin liidinkoulutuksessa!
olavin oppituntiharjoitus koski mm. liitimen lentoonlähtökuntoon saattamista
juhon harjoitusoppitunti menossa esimerkin voimalla.
ja kuinka ollakkaan, keli seestyi lopulta kuitenkin ihan kelvolliseksi lentotoimintaan lauantai-iltapäivän ainana :)))
hinauksista vastasi koko ajan mika, koska muilla ei ollut kokemusta suio:n kitkakelan käytöstä.
seuraavaksi vuorossa olivat opekokelaiden oman lentotaidon osoittamiset.
olavin tarkastuslento alkuvaiheessa.
koska aikaikkuna oli rajallinen, yhdistin näihin myös opetusnäytteet kultakin "oppilaan" ohjaamisessa lentosuorituksen aikana.
juholla alkaa olemaan korkeutta jo ihan tarpeeksi hänelle annettuja lentoliikkeitä varten.
juho laskeutuu tarkastuslennoltaan. hyvältä näyttää tässä vaiheessa...
...mutta lasku päättyy kaatumiseen ja juho jää kiitotielle makaamaan. mitäs nyt tehdään ?!?
kyseessähän oli tietysti ilkan suorituksen arviointia harjoituksen muodossa ;)
siis mitä se ilkka opettajana tekee, kun oppilas kaatuu laskussa, eikä nouse ylös, saati reagoi hänelle esitettyihin kysymyksiin!
noo, itse en tätä keksinyt, vaan se taitaa olla saikkosen ramin mulle omalla opekurssillani aikoinaan valmistelema "källi" ;)
erittäin hyödyllinen, yllättävä/todentuntuinen ja opettavainen harjoitus kuitenkin ihan kaikille osallisille.
tarkkarit saatiin läpi (kun kaikki onnistuivat laskeutumaan kiitotielle-määritelty laskualue ja tekemään muutkin pyytämäni kommervenkit:)
tässä olavi valmistautuu lennolleen "oppilaana" ja juho on asettautunut "lennonopettajan" rooliin
ilkan vuoro pelata lennonopettajan paikkaa
illan viimeisiä viedään auringon painuessa mailleen.
lentokentillä näkee myös lentokoneita...
pitkän viikonlopun aikana opetusryhmä hitsautui yhteen ja aina ei välttämättä edes tiennyt kuka opetti ja kuka oli oppilaana:) antoisaa oli puolin ja toisin!
kiitän omasta puolestani suomen urheiluilmailuopistoa, mikaa, opeoppilaita ja paikalle vaivautuneita "harjoitusvastustajia" erittäin mielenkiintoisesta viikonlopusta!
see you later alligator!
