tenerife

paremman puoliskon kanssa käytiin viikon pakomatkalla kanarialla. tarkempi paikka teneriffan saarella sijaitseva rauhallinen los gigantes.
paikka on saanut nimensä taustalla näkyvistä neljästä "jättiläisestä"
















vuokra-autolla kierreltiin saarta myös. ja ihan "sattumalta" osuimme tauchon varjoliitostarttipaikalle. paikalliset ammattilaiset kuskasivat tandemkyytiläisiä ja puolalaiset lähtivät perään. pari heikkoa termiikkiä löysivät matkalta, mutta vartin lennon jälkeen matka päättyi kuvassa punaisella pisteellä merkitylle laskupaikalle.
















jo ennen matkaa utelin paikalliselta kerholta mahdollisuutta vuokrata paramoottorivehkeitä, mutta koko saarella sellaisia ei kuulemma ole!
kuitenkin näin aidon todisteen siitä, että joku on ainakin yrittänyt startata paramoottorilla ;) (jonkinlainen tuulimittari tauchon startissa)

















teiden rinteiltä olisi löytynyt sopiva aukea tasainen iso starttipaikkakin. eri asia sitten, olisiko tuosta kanervikosta päässyt juoksemalla ilmaan? ilma on nimittäin jo huomattavan ohutta noissa korkeuksissa.















kulttuuria oli tarjolla joka ilta monessa alueen soittoruokalassa.
myös hotellillamme oli elävää musiikkia ja kauniita naisesiintyjiä joka ilta!

















varsinainen syy matkaamme oli eräät syntymäpäivät, joita en halunnut noteerata. mitäpä juhlimista vanhenemisessa olisi?

21 vuotta sitten edellisen kerran teneriffalla käydessäni ostin pullon 21-vuotista viskiä. räknäilin, että kun olen 50, whiski olisi 42 vuotiasta ja olisi aika maistaa sitä. niinpä otin putelin mukaan sinne, mistä sen aikoinaan hankinkin. korkki oli päässyt hieman kuivahtamaan, mutta onneksi ei kokonaan.














puolenyön jälkeen vaimo oli käynyt vihjaisemassa juhlapäivästä baarihenkilökunnalle ja itse tina turner kiekaisi mulle onnittelulaulun :O)




















ainoa paikka, mistä esityksistä piti maksaa oli exit palace (las americas)
ilta oli kyllä joka euron arvoinen. mm. abba, pink floyd ja queen oli herätetty henkiin.
























atlantin pohjaa piti myös päästä kurkistamaan. belgian lipun alla purjehtiva, suomen turussa rakennettu sukellusvene on aiemmin kuulemma kolunnut myös simojärven pohjaa.
matkallamme näimme mm. useita alusten hylkyjä.

















n. 30 metrin syvyydessä sukeltaja ruokki kaloja ja sai mm. useamman rauskunkin houkuteltua näkösälle.
















nämä kalat on opetettu maksua vastaan syömään varpaanvälit puhtaaksi (tämä ei tapahtunut enää merenpohjassa, vaan rantabulevardilla las americasissa)
















nämä kalat taas olivat aivan hulluina juustonaksuihin. suurimmat varmaan nelikiloisia? ja taas se mun kokoontaittuva virveli jäi kotio :(
















paikallisiin tapoihin koetettiin sopeutua vaihtelevalla menestyksellä :)
























teinpä merkittävän investoinninkin matkalla. ostin nimittäin uuden lompuukin. vanha olikin päässyt jo hieman aijastoitumaan...