raatikan rantakierros

näinn helteisinä päivinä ihminen hakeutuu mielellään vesistöjen ääreen viilentääkseen tukalaa kuumuutta. näin minäkin, vaikka mulla on tuo iso puhallin melkein aina autossa mukana.
 eilen käväisin myllymäellä ja matkalla tuli mieleen, löytyisikö myllymäen turvesoilta sopivaa starttipaikkaa vallitsevalle tuulelle?
 heti ensimmäinen paikka tärppäsi ja vaikka kello oli vasta kolmen paikat, päätin käydä pikku lenkin tekemässä rämälän/raatikan seuduilla.


levittelin kamat sen saran suuntaisesti, mihin tuuli tuntui parhaiten sopivan..

ensimmäinen starttiyritys epäonnistui jostain syystä, siipi vaan kiepsahti heti alussa ympäri. ehkä joku punos oli tarttunut nevasta törröttävään juurakkoon?

tuuria tai tuottamusta, mutta pian tapahtuman jälkeen ajateltua starttilinjaa pitkin tuli kovaa ja matalalla tällainen ilmansekoittaja!

startti oli tällainen:



tiesin, että ilmassa olisi eloa tavanomaista illalla tapahtuvaa lentoa enemmän, mutta en arvannut termiikin olevan näinkin kovaa vielä heinäkuun lopulla kun yötkin ovat jo melko lämpimiä

ei siihen vaan totu. pelko hiipi perseeseen. mitä jos tuo rätti yläpuolella kurttaa, eikä suostu enää aukeamaan???

kortteinen ja kivijärvi ähtärin ja soinin rajamailla

rämälää

kohteekseni olin ottanut raatikkasaaren, jonka rantoja ajattelin käydä tutkimassa hieman tarkemmin.
 silmäkulmasta näin välähdyksen raatikan yllä ja havaitsin saman punaisen kopukan kaartelevan nyt raatikan yllä?

(punainen piste oikeanpuoleisen pellon yläpuolella)

siinähän se raatikanrantaon kuin tarjottimella...

hiekkaranta on ähtärin pisin ja kaunein, jonne kerääntyy kesäisin hellepäivinä runsaasti väkeä nauttimaan rantaelämästä rannan editse kulkevan tien ansiosta.

soveltuisikohan tuo kilometrin pituinen ranta myös liitimen varalaskupaikaksi? sitä pitää kyllä käydä lähemmin tarkastelemassa...

tervetuloa mukaan tarkastuskierrokselle!




väki vilvoittelee järvessä:

raatikan ranta todettu kelvolliseksi varalaskupaikaksi!
matalaa rantaa riittää lähes sadan metrin etäisyydelle rantaviivasta.

paluumatkalla yhytin rämälässä aika erikoisen mökinpaikan:

kiviainesta ajetaan nykyään ähtärin keskustan työmaille rämälästä asti

renkainen

voimallista maatalousyrittämistä rämäläntien varrella

palailin lähtöpaikalle, mutta alas ei meinannut päästä sitten millään!
turvetuotantoalueilta lähtee nostoja jatkuvalla syötöllä?

alainen-tuhkio erottaa soidensuojelualueen (maaherransuo) soidenhyödyntämisalueesta

näin loppuunkaluttuja alkavat olla myllymäen maineikkaat turvesuot. pikkuhiljaa nostoalueiden pohjat tulevat näkyviin ja kiviä ei kannata jyrsiä tai imuvaunuilla ajaa. luonto valtaa takaisin kalutut suot ja on metsätalouden vuoro tuottaa työtä ja hyvinvointia maaseudun asukkaille.

kiitotieni tuossa oikean jalkaterän alla:

minäkin oon  ajanut kääntäjää tupasuolla nuoruusvuosinani.
melko pölyistä hommaa oli takaveto-leylandilla, missä ei tietenkään ollut silloin mitään ilmastointia...

tuosta nevan pinnasta jyrsitään yhdellä ajokerralla ehkä vain n. sentin kerros turvetta. sitten sitä käännellään ja kuivatetaan. hyvissä olosuhteissa turvepöly kuivaa jo muutamassa päivässä kelvolliseksi ja se kerätään imuvaunuilla aumaan varastoitavaksi. talvella sitten rekat ajavat tämän energian poltettavaksi lämpövoimalaitoksiin.

uskomatonta, että vain n. 5 sentin päästä nevan pinnasta materiaali on aivan märkää...