korjuutyöt oli monessa paikassa jo aloiteltu.
naurissalmen uuden hikihydraulisen venesulun kävin myös tarkastamassa. sulun ansiosta yläpuolisen, todella rehevöityneen vesistöreitin vedenpintaa on saatu nostettua.
murskytuhoalue on varmaan n. kymmenisen kilometriä pitkä ja enimmillään muutama sata metriä leveä, lähes suora viiva maastossa. paikoin kaikki puut ovat menneet isolta alalta nurin, paikoin vain jääneet vähän vinoon ja onpa "viivalla" jäljellä vielä ihan ehjääkin metsää. matkalla on järvialueita, saaria ja peltomaatakin. saarista keltasalo ja lammassaari näyttävät kärsineen suurimmat tuhot.
tässä kotalan tuhoalueet samassa kuvassa. jyrkeejärven rantaan loppui aukot.
tässä kitusjärven rannassa eräs suurimmista aukoista
kuin tykistökeskityksen jäljiltä!
joko puilla tuossa on ollut erityisen vahvat juuret, tai sitten myrsky on pyyhkäissyt niin nopeasti, ettei paksu runko ole ehtinyt mukana kaatumaan?
tästä sitten erkanimme. heikki lensi virroille, arto visuvedelle ja minä erämaan yli ähtäriin suunnitelman mukaisesti.
itämeren kylään kuuluu reilut kymmenen taloutta. tässä lienee kyläkeskus.
sen on täytynyt tapahtua n. 100 vuotta sitten, kun pappani isä, antti isomäki (ent. båld, suom. "rohkea") hermostui niin tuolla mäellä (kartassa isomäki)uuteen killinkosken ja kotalan väliseen tiehen ja kulkijoihin niin, että myi koko tilan pois!
hän oli saanut kuulla, että ähtärin itäperänteellä on myynnissä "autio" niminen tila, jossa ei kulje tietä lähimaillakaan. ainoastaan pahainen kärrypolku. antti osti aution ja muutti perheensä kanssa sinne erämaan rauhaan.
eikä kulunut kuin joitain aikoja, niin itäperänteellekin tehtiin uusi tie... :(
(antilla oli kolme poikaa. edesmenneet antti, aleksanteri(aleksi)ja kaarle kalle)
kallella oli neljä poikaa. mauno, mikko, martti ja markku
martilla on kolme poikaa ja yksi tyttö. minä, arto, anssi ja susanna)
luulempa, että tuo pellolla oleva erikoinen kahdeksankulmainen aitta olisi vielä niiltä ajoilta?
tämän paikan jälkeen ei hyviä varalaskupaikkoja enää ollut. rintalankylän turvesoiden kautta lensin niinisuolle. niinilammen talon voidaan katsoa sijaitsevan melko syrjäisessä paikassa!
laskeuduin lähemmäksi suon pintaa aivan minimilentokorkeusrajaa hipoen ;)
monet kerrat tuolla on tullut oltua lakassa ja silloin suo on kyllä tuntunut todella suurelta. ei se näin ilmasta kummoiselta pläntiltä näytä.
suon vieressä sijaitseva niinimäki kohoaa lähes 2oo metrin korkeuteen merenpinnasta. oikassa yläkulmassa siintää määränpääni, perännejärvi.
honkavuoren maastosta löytyi kaatuneita puita edellisvuosien myrskyjen jäljiltä.
onpa joukossa joku tuorekin tuulenkaato.
alastaipaleella alkaa vilja jo olla tuleentunut.
vasikkaniemiä on alastaipaleella niin monta, ettei tahdo millään saada samaan kuvaan kaikkia.
siis ilmahan oli mitä mainioin! lämmin tuuli toi kotia kohti mukavalla nopeudella. bensaa paloi kymmenisen litraa parin tunnin lennolla. taitaa olla seokset kohdallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti