merkkipaaluja

kattelin tässä hiljakkoin, että seuraava blogimerkintä olisi järjestyksessään 200.
tällaiseen juhlahetkeen pitäisi tietysti saada arvoisensa lento!
mitähän sitä tähän hätään nyt sitten keksisi?
ukkosmyrskyn jälkeen keli oli seesteinen täällä ähtärissä tänään illansuussa. myös lentäjien sääpalvelu kertoi samaa. vaikka ympäristökunnissa sataa ja rytisee, meillä keli on yleensä aina kohdillaan....
ajelin velipojan pellolle ja pystytin heikon tuulen osoittajan(siis ihan eri juttu, kuin tuulipussi!), samalla kun asettelin siipeä lentovalmiiksi ja sytyttelin moottoria tulille. ehkä se kuningasajatus sitten tulee lennolla kotimaisemissa ?-)















velimiehen karja oli tänään säikyllä päällä, kun eivät ole koko kesänä kuulleet itäperänteellä paramoottorin pärinää. vähän aikaa aituuksessa laukattuaan huomasivat, että varsinaista ulkopuolista uhkaa ei ehkä aiheutakkaan tuo kummallinen pörisijä.









multalankylää















ähtärin lentokenttätyömaalla näkyy kuokka heiluvan. pitäisköhän käydä tarkemmin tutkimassa?
louhintatyöt ovat vielä kesken, mutta onhan tuolta kallionsirpaletta jo vähisen irronnut?















hmnnn... mitäs jos?
tohtiskohan? eeii...nyt sentään ;)
no, perkele! onhan siinä yksi vähän kuivemman näköinen kohta ja tuulikin kokolailla kiitoradan suuntainen?


















sihtasin tuohon rullaustien kohdalle ja laskusta tuli ihan kelpo. kurakko oli tuosta kuivanut senverran, ettei edes siipi sotkeentunut. kerhon työmyyrä, juha nortunen kävelee tuossa tervehtimään.















ymmärrykseni mukaan olen nyt siis ensimmäinen, joka on laskeutunut ähtärin uudelle lentokentälle!

muutama kuva vielä maastaotettuna projektista:


















jostain syystä tuli yhtäkkiä mieleen sanonta "luja tahto vie läpi vaikka harmaan kallion"