vakkasuomen keikka

sääennusteet olivat luvanneet loppuviikosta lounaisimpaan osaan maata parin päivän ajaksi todella mainiota keliä paramoottorilentelyihin. eihän tuommoista tilaisuutta voi jättää käyttämättä, joten koottiin retkikunta ja lähdettiin torstaina iltapäivällä ajelemaan vakkasuomea kohti.
lentosuunnitelma muodostui matkalla kunkin mieltymyksiä ja sääolosuhteita mukaillen.
päätimme lentää kimpassa matkan myötätuuleen: mellilä-loimaa-ypäjä-jokioinen-forssa-tammela. lasku tammelaan ja taksilla takaisin!
lähestyessämme loimaata, laaja tumma sadepilvi oli parkkeerannut itsensä juuri aikomamme starttiseudun ylle :(
suunnitelmaa täytyi siis muuttaa...
lähdimme ajelemaan turkua kohti, koska siellä taivas näytti hieman kirkkaammalta. koko matka sopivan starttipaikan epätoivoista etsimistä. aikaa tuhraantui ja aurinko painui aina vaan alemmas. tämä seutu on vahvaa viljanviljelyaluetta, koska heiniä ei kukaan tarvitse. karjataloutta ei nimittäin täälläpäin harjoiteta. lopulta päätimme mennä auran abc:lle tuumaamaan syntynyttä tilannetta kahvikupposen ääreen.
hyvä idea, koska juuri sillä kohtaa tien toisella puolella oli seutukunnan ainoa juuri parturoitu heinäpelto!
















startissa tuuli oli olematonta ja joka ukko starttasi eri suuntaan. lopulta kuitenkin kaikki olivat ilmassa ja matka saattoi alkaa.
auran keskusta
















aurajokilaaksoa. penkat kielivät, että paljon paksummaltikin on joskus tässä vettä virrannut.
















pöytyän keskustaa. sekä auran, että pöytyän kirkonkylät ovat erillään varsinaisesta kuntakeskuksesta.
















karinaisten (nyk. pöytyää) kyrön kylässä on näköjään yksi melko suuri työnantaja

















ysitie mellilän liittymässä. ohiajavat muistavat paikan ainakin maskun lippurivistöstä.
















itse mellilä on parin kilometrin päässä sijaisteva taajama keskellä suurta peltoaukeaa.
















uinuva pikkukylä, joka onkin liittynyt loimaaseen jo takavuosina.















täälläkin kirkonkylä on erillään kuntakeskuksesta. hmphrh... taas tommonen roska kennolla, vaikka juuri sen lähtiessä puhdistin!




















heikin oma mosa oli pajalla ja koska mun kone sopi painavaa simppaa paremmin heikin hennoille harteille, lensin itse kerhon koneella. siinä bensaa sopii vakiotankkiin vain 9 litraa. kellosta olin kattonut, että puolentoista tunnin toiminta-aika alkaa täyttymään ihan kohta. artokin kertoi bensan olevan melkein lopussa tankistaan. saapas nähdä piisaako bensa ysitien varrelle ja loimaan kuvauksiin?

















hiljainen on loimaan keskustakin torstai-iltana.
















eikä se siitä paljoa vilkastu parin ulkopaikkakuntalaisen vierailusta...



















radioilla sovittiin arton kanssa laskupelto ysitien varrelta.
















koska kone käydä rupsutteli vieläkin, käännyin hetkiseksi takaisinpäin saadakseni loimaasta kuvia myös myötävaloon.
















melkein samassa simo mooasi menoveden loputtua. jahas, vieläköhän tästä liuku piisaa arton kanssa samaan peltoon? niin oli rajoilla, että en enää arvannut ylittää keskellä peltotilkkua kulkevaa voimalinjaa, vaan laskin suosiolla sen toiselle puolelle.
virtolaiset ne aina tekee eri porukan;) heikkikin saapui laskuun viereiselle pellolle ihan sattumalta vartin päästä, vaikka mitään tietoa ei hänellä radiottomana ollut määränpäästämme. suunnistuksenkin kartattomana ja kepsittömänä oli hoidellut tienviittoja tutkimalla :)















lähimmän talon isäntä tuli sanalle ja suostui vielä kyyditsemään meidät auraan automme luokse, joten taksia ei tällä lennolla tarvittukaan.
suuret kiitokset sinne loimaalle kuskausjutuista!