lauantaiaamuna etsiskelin starttipaikkaa joroisista. täällä etelä-savossa on vähän sama juttu kuin monessa muussakin paikassa eteläsuomessa. nurmea ei viljellä lehmien puuttuessa, joten ei ole helppo löytää kelvollista starttipaikkaakaan tähän aikaan vuodesta.
aurinko nousi yhä korkeammalle ja alkoi tulla pikkuhiljaa hätä löytää jonkinlainen starttipelto. jo aiemmin oli ajellut kuvassa näkyvän kaalimaan ohitse. parista lohkosta oli sato jo korjattu, maa muokattu, mutta seuraava istutus vielä tekemättä.
kävin tiedustelemassa isännältä mahdollisuutta käyttää pellon mustaa osaa lentoonlähtöpaikkana, eikä hän nähnyt siihen mitään estettä :)
tuosta pellonkulmalta maantienvarresta sitten ilmaan hieman jo virinneeseen tuuleen.
paljon huonommistakin paikoista on muuten tullut joskus lähdettyä!
seudulla on runsaasti kaikenlaista erikoisviljelyä. salaattia, kaalia ym.
tässä kaalipoimurissa on sisällä kymmenkunta vierastyöläistä. liettuasta, puolasta jne...
Kuuluisa "Maailman Teittinen" jos kuka on jättänyt jälkensä joroisten maaperään. juuri teittisen ansiosta järvikylässä on hedelmällistä peltomaata (vanhaa järvenpohjaa) nyt viljeltäväksi.
tuskin tänä päivänä muutamalla lapionpistolla enää tuollaisia vedenpaisumuksia saisi synnytettyä?
eräästä netistä löytyneestä teittisen sukututkimuksesta lainattua tekstiä:
--------------------------------
Tuomas Teittinen luuli saavansa sitä kautta hyödyllistä vesivoimaa. Niinpä hän kaivatti 1855-56 ojan Pappilanlammelta Värjärinlampeen josta vesi juoksi edelleen Karhulahteen. Oja kulki maantien ali ja maaherra velvoitti Teittisen pitämään maantiesillan kunnossa. Teittinen uitti ojassa tukkeja ja oja levisi kanavaksi kesällä 1861. Heinäkuun 14. päivänä kanava oli jo 40-50 syltä leveä ja 3.5 syltä syvä.Heinäkuun 17. päivänä Teittisen käytyä yöllä leventämässä Tertunsalmessa ollutta kapeikkoa vesi pääsi valloilleen ja syöksyi valtavana kohisevana koskena kanavaa pitkin aiheuttaen suuria vahinkoja. Virta levisi 183 kyynärää leveäksi ja 27 kyynärän syvyiseksi. Valvatusjärvi laski v. 1862 mennessä 5,85 metriä ja laski edelleen 6,75 metriin saakka. Vahingot aiheuttivat katkeruutta Teittistä kohtaan, mm. värjärin asuintalo muine rakennuksineen meni virran mukana. Oikeus määräsi Teittisen maksamaan värjäri Grönruusille 1567,50 Suomen markkaa. Teittinen joutui varattomaksi ja värjäri ilman korvauksia Teittiseltä. Vesijättömaata syntyi 1110 ha, jotka jaettiin kahdeksan tilan kesken vuonna 1865. Hyvää peltomaata syntyi ja pelto- kaski ja metsämaan osuus oli 653 ha.
--------------------------
näin onneton lätäkkö on valvatusjärvi teittisen edesottamuksien seurauksena.veden alta paljastunutta hedelmällistä, rikkaruohovapaata maata kutsuttiin aikoinaan "maatumaksi" ja monet riidat/käräjät käytiin siitä kenelle maa kuuluu.
jostain noilta paikkeilta sen veden on täytynyt rynnätä.
liekö kanjonimuodostelma ja hiekkakankaat syntyneet tuolloin samassa rytäkässä?
jari-pekka on pykännyt uuden huoltoaseman viitostien varteen joroisiin.
jari-pekan huoltoasemat ovat tunnettuja siitä, että niissä ei myydä lainkaan kaljaa tai tupakkaa.
varkauden lentoasema (EFVR) sijaitsee joroisissa. kenttä on afiskenttä, lennontiedottaja tietysti lomalla, kun ei näin heinäkuussa kukaan vastaillut radiokutsuunikaan.
kolopallokenttä täälläkin
pari kuvaa kuntakeskuksesta
välijoen muurinkoski
aiemmin mainittu teittinen liittyi jotenkin tähän torstilan kartanon historiaan. saattoi olla juuri taustalla näkyvän kanavan kohdilla, kun päästi järven karkuun?
järvikylän kartano tuottaa valtaosan suomen ruukkuvihanneksista. kasvihuoneet ovat täysin automatisoitu pakkaamoa myöten, joten kun toisesta päästä heität multaa ja siemeniä sisään, saat toisesta päästä valmiiksi pakattuja ruukkusalaatteja ;)
kartanon päärakennus näyttää aivan pieneltä linnalta
siinäpä 40 hehtaaria automaattikasteltua siirtonurmea. eli missä vaan tarvitaan nopeasti nurmikkoa, niin täältä sitä voi ostaa valmiina!
mukava oli tämäkin kolkka katsella ilmastakäsin. kun viimeksi yli 10 vuotta sitten lensin joroisissa, rikkoontui moottoristani pakoputki ja lento päättyi pakkolaskuun lähtöpaikalle.
silloin startattiin juuri tuosta järvikylän kartanon toiselta siirtonurmialueelta
eikä tuo multapelloltakaan tehty startti jättänyt mitään merkkejä puhtaaseen liitimeen. pinta oli onneksi senverran kuivahtanut jo aamuauringossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti