Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyhäjärvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyhäjärvi. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. heinäkuuta 2015

kausalasta jaalan kirkolle

kesäsuomessa liikkuessa lentokamat on tietysti mukana ja pieni kelirakonen olikin luvassa heti ensimmäisenä aamuna kaakonkulmalla ajellessamme. edellinen päivä oli ollut sateinen ja pelkona oli aamusumu. ihme ja kumma, sumua aamulla ei juurikaan ollut. tosin pilvet roikkuivat alhaalla, mutta tuulen oli luvattu olevan heikkoa pitkälle keskipäivään asti.
 löysin kelvollisen starttipaikan kausalan (iitin keskustaajama) lähistöltä ja isännän luvalla ponkaisin ilmaan.


ilma oli kosteaa.
melkein satoi, mutta ei kuitenkaan ihan. vain muutama vesipisara tuntui kasvoilla koko lennon aikana.

metsästä nousee vesihöyryä. liekö nämä niitä termiikin poikasia?-)



kausalan keskustaa



sitten suunta pohjoista kohti.
 kolopalloilijat ovat löytäneet myös iitin kolopallokentän



ryhmäpuutarha iitin tapaan



 iitin kirkonkylä sijaitsee vajaan 10 km:n päässä kausalasta



iitti tunnetaan kautta suomen parhaiten tiltustaan, joka oli perimätiedon mukaan hieman iloluontoinen tyttö. tiltun kerrotaan vaikuttaneen iitissä 1860-luvun lopulla, kun pietarin rataa rakennettiin. liekö  hiski salomaan tunnetuksi tekemä legenda innoittanut myös liikenteenjakajan kukkaistutusten suunnittelijaa?-)



iitin vanha pappila. tuskin on enää nykyään papin ja ruustinnan käytössä?



kymijoen vesistöreitin virransilta



kimolan kurhistenniemi jaalassa



kimolan kanava halkoo täällä maisemaa


käytiin lennon jälkeen vaimon kanssa tutustumassa lähemminkin kanavan "nippunosturiin"


matka jatkui kohti jaalan keskustaa, kun cityn viimein hoksasi, mietin, oliko vaivan väärti ?-)
 tuuli oli jo rapsakkaa ja bensa vähissä, joten ei ollut toivoakaan lentää takaisin kausalaan. päätin lopettaa lennon jaalan kirkolle.
 laskupaikan suunnittelin tuohon osuuskaupan taakse, mihin oli valmiiksi tehty tommonen lastaussilta pellolle lentokamppeiden autoon lastausta varten;)


vielä ennätti laaskukierroksessa kuvan ottaa jaalan puukirkosta


yleensä kylille laskeutuessa homma herättää senverran mielenkiintoa, että kyläläisiä kokoontuu laskupaikalle sankoin joukoin utelemaan ne tärkeät kysymykset: "loppuiko tuuli?", "kävikö pahasti?" jne... . jaalassa ei kuitenkaan ketään...
 vain yhden mummon rollaattorinsa kanssa näin kurkistavan osuuskaupan nurkalta, mutta yllättävän nopeasti hänkin minut nähtyään pakeni paikalta.

no, sitten totuttuun tapaan lifillä takaisin lähtöpaikalle? ja paskat. parikymmentä autoa pyyhälsi ohi reilun kilometrin kävelymatkan aikana, mutta kukaan ei edes hiljentänyt reissumiehen kohdalla. lopulta oli pakko tilata taksi ja päästellä lähtöpaikalle mittari raksuttaen...

torstai 13. kesäkuuta 2013

paavon pitäjässä

saarijärvellä ei ole tullut lennettyä kesällä oikeen koskaan, joten nyt oli tullut aika korjata tämä asiantila.
 soittelin ahosen artolle ja kyselin kiireitä, josko saisi lentoseuraa saarijärvelle?
ennusteiden mukaan koko suomen yllä olisi laaja korkeapaine ja vallalla heikot tuulet. hieman kyllä matkalla arvelutti, tuliko tehtyä ihan oikea tulkinta illan säästä?

 
perillä huoli kuitenkin osoittautui turhaksi. joitain ilkeämielisen näköisiä pilvenmöllejä oli vielä näköpiirissä, mutta nekin lauttaantuivat pikkuhiljaa valmistelujemme aikana. 

arto lämmityskäyttää vesijäähdytteistä sky100-konettaan.


vesa (k) valmistautuu ylösnousemukseen paikallisen maanviljelijän seuratessa tapahtumia.


saman tekee tässä vesa (p) ilman pöytää


 arto oli etsinyt meille loistavan strattipaikan satosuolta tarvaalan koulutilan pellolta ja siitä sitten vuoromieheen taivaalle. mulla oli aikomus käydä mahlulla sekä kolkanlahdella. pian kävi selville, että vallitseva ylätuuli on senverran kovaa että joutuu tyytymään lentelyyn saarijärven keskustan lähialueilla

leuhunkosken voimalaitos


saarijärvestä vesi virtaa leuhunjoen kautta summaseen. silta on merkittävä. pääseehän sen kautta saarijärveltä ähtäriin :)


saarijärven keskusta on rakennettu tuollaiselle laajalle niemelle. takana iso ja pieni lumperoinen ja kauimmainen järvi on nimeltään pyhäjärvi. mistä lie saanut saarijärvi nimensä? en nimittäin montaakaan saarta järvessä havainnut....


saarijärven keskustaa muutaman kuvan voimin:


keskustan ja vesistöjen yllä korkeutta piti olla reilusti, koska varalaskupaikkoja ei oikeastaan ollut kuin yksi koko keskustan alueella. tuo puutavaran lastauspaikka radanvarressa oli ainoa näkemäni kelvolllinen sellainen:


saarijärveläisillä potkupallonpelaajilla on ihan ikiomat säännöt...


kusiaismäessä voi treeneta mäkihyppyä kesälläkin. eipä näy vaan hyppijöitä.


VT 13 kulkee kokkolasta saarijärven kautta äänekoskelle


jo 70-luvun lopulla tavattiin käydä poikaporukalla "juhlissa" kukonhiekassa. lava on yhä toiminnassa ja tansseja järjestetään vieläkin kesäisin joka viikonloppu.


rajalan teollisuusalueella on muutama merkittävän näköinen teollisuusyritys


summassaareen johtavan sillan molemmista päistä on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja


siitäkö lie syntynyt saarijärvellä idea rakentaa summassaareen aidonnäköinen "esihistoriallinen kylä" joka myös "kivikauden kylänä" tunnetaan.


rahkolankylän idyllistä maalaismaisemaa


jo ilmasta arvasin ylemmän saaren nimen. se on..
...kalliosaari !


hotelli summassaaresta löydät ravintolan lisäksi kylpylän sekä monenlaista kuntoutus- ja hoitopalveluja


summasaaren haikanniemi ja haikankärki ovat luonnonsuojelualuetta.



tarvaalan opetusmaatila on erikoistunut lypsykarjan, lammastalouden, kasvinviljelyn, energiakasvien sekä pieneläimien tuotannon opetukseen


virtasaaressa lampaat hoitavat pajupuskat rannoilta pois. ne viedään sinne joka kevät saareen kapulalossilla laiduntamaan.


luonnonkaunis paikka ansaitsee tulla esiin toisestakin suunnasta kuvattuna ja ilman kenkää :)


englannissa on kehitetty systeemi, jolla muinaisia rakennelmia paikallistetaan maan povesta ilmakuvien avulla. ympäristöstään poikkeava maaperä näkyy nimittäin kasvien kasvussa, aivan kuten salaojatkin.
 mun mielestä satosuolla kannattaisi tehdä argeologisia tutkimuksia tuon ympyrämuodostelman kohdalla.
 ties vaikka löytyisi suomalainen stonehenge !


vesa (k) malttaa viimein tulla laskuun.


hienon lentoillan kruunasi rantasauna ja uinti kirkasvetisessä pyhäjärvessä.
kiitos vesalle ja vaimolleen vieraanvaraisuudesta!

ps: mitä tulee kuuluisaan saarijärven paavoon, niin paikalliset paljastivat koko hepun olevan taruolento.
 ei semmosta miestä ole koskaan ollut olemassakaan...
no, mä kyllä olen aina niin epäillytkin :)

----------------------------------------------------------
Paavo asuu Saarijärven hallanaroilla mailla vaimonsa ja lastensa kanssa. Siellä hän viljelee peltoaan luottaen Jumalaan. Keväällä kuitenkin tulva vie puolet oraista, kesällä raekuuro kaataa toisen puolen maahan, ja syksyllä halla vie lopunkin sadon. Paavon vaimo on menettää toivonsa koettelemusten vuoksi:
Tarttui tukkahansa Paavon vaimo,
Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
Ota sauva, hylkäs meidät Herra;
Kolkko miero, nälkä kauheampi”.
Sen sijaan Paavo itse pysyy vakaana ja järkkymättömänä rohkaisten vaimoaan:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Perhe selviytyy leipomalla leivän puoliksi petäjänkuoresta, siis tekemällä pettua. Paavo kaivaa suuremmat ojat ja myy lampaat siemenviljaa saadakseen. Ojien ansiosta kevättulva ei vahingoita oraita. Sen sijaan kesän raekuuro kaataa oraat ja syksyn halla vie taas loputkin.
Paavon vaimo on vaipua taas epätoivoon, mutta jälleen mies rohkaisee häntä:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane kaksin verroin petäjätä,
Kaksin kerroin laitan lannan maalle.
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Paavo levittää pellolle enemmän lantaa ja myy karjan saadakseen siemenviljaa. Tällä kertaa luonnonilmiöt eivät vahingoita satoa lainkaan. Vaimo riemuitsee ajatellessaan selvän leivän ajan koittaneen. Paavo kuitenkin muistuttaa solidaarisuudesta vähemmän onnekkaita kohtaan:
”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada,
Jok’ ei hylkää toista hädässänsä.
Pane leipään puoli petäjätä,
Veihän vilu tou’on naapurimme”.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

selvitettynä tampereelle

ei siis selvittyäni tanpereelle ;)

tampere-pirkkalan lähialueen (CTR) raja kulkee juuri muutaman sata metriä priikoolinnokasta pohjoiseen, joten lennot pohjoisen suuntaan eivät ilman lennonjohtoselvitystä olleet mahdollisia.

pieni tietoisku "lennonjohtoselvityksestä":

- mikäli halutaan lentää valvotussa ilmatilassa (esim ctr-alue), on lennolle saatava "hyväksyntä" ao. alueen lennonjohtajalta ennen saapumista ko. ilmatilaan. lentäjällä on oltava ilmailuradio/käyttökoulutus, jolla lennonjohdon kanssa sovitaan reaaliaikaisesti kulloinenkin toiminta lennolla valvotulla alueella. lennonjohtaja voi esim antaa käskyn noudattaa tiettyä korkeutta tai viivyttää yksittäisen lentäjän etenemistä ilmaliikennetilanteen niin vaatiessa. ilamiluradioviestinnässä noudatetaan tiettyä "fraseologiaa", joten ihan pelkästä jutustelusta radiolla ei ole kyse ;)
tämä kaikki liittyy tietysti ilmailun turvallisuuteen. kenttien läheisyydessä on paljon ilmaliikennettä, joten yhteentörmäysvaarat eliminoidaan tarkasti kontrolloiduilla lennoilla.

olin kuullut useastakin lähteestä, että tampere-pirkkalan lähialueelle on lähes mahdoton saada lennonjohtoselvitystä ilman transponderia (tutkavastaava = tekninen laite, jolla lennonjohtaja näkee monitoreistaan ilma-aluksen kulloisenkin sijainnin)

päätin kuitenkin etukäteisarvailuista huolimatta kysäistä vuorossaolevalta lennonjohtajalta asiaa puhelimitse. eihän siinä mitään perää ollut !
lennonjohtaja kertoi, että selvityksen voi saada liikennetilanteen niin salliessa. viikonloppuna liikennetilanne on yleensä rauhallisempi, esim. sotilasilmaliikenteen puuttuessa kokonaan.
tampereen matkalle lähti lopulta kolme liitäjää lisäkseni. maassa sovimme, että hoidan selvityksen koko porukalle radiolla ilmaanpäästyämme (se on mahdollista muodostelmassa lentäville) ja kukaan ei lennä mua korkeammalle, eikä mun edelle. lisäksi pyritään pitämään etäisyydet suht'koht pieninä keskenämme.

selvitykseksi tornista saimme: "selvä lähialueelle, tuhat jalkaa tai alle, QNH 1009, liidin 698"

tästä toutosselältä matka alkoi. lempäälästä ei matkaa ole suoraan tampereelle kuin n. 20km, mutta vesistöreittiä (pyhäjärvi) kiertäen kokonaismatkaksi muodostui 40-50km
liitimiemme vauhdit olivat melkolailla samaa luokkaa, joten isompia sämpläyksiä matkalla ei tarvittu.
















hinsalansalmi virtaa pyhäjärven laukonselän ja sakaselän välillä
















lennonjohtaja pysäytti etenemisemme kiitotien jatkeelle hetkiseksi jossain näillä paikkeilla laskuun tulevan koneen takia. silti meillä meni vielä ainakin 10 minuuttia saavuttaa "kiitotien jatke"
lennonjohtaja näki muuten muodostelmamme tornistaan kertomansa mukaan lähes koko lennon ajan.















kaivanto sorvankylän ja saviselän välillä
















nokian tiheimmin asuttu kaupunginosa:













nokian tiilipiipputeollisuus on keskittynyt nokianvirran emäkosken partaalle.
en nyt osaa sanoa, missä noista rakennuksista valmistetaan kummisaappaita, kännyköitä ja missä hakkapeliittoja ;)















nokia kirkko on rakennettu koko kylän korkeimmalle mäelle
















nokia keskustaa















takavuosien nokian vesiskandaalin suurin yksittäinen kärsijä oli kylpylähotelli eden:

















"rajasilta" sijaitsee melko lähellä tampereen, nokia ja pirkkalan yhteistä rajaa.
itselleni oli yllätys, kuinka heikot jäät täällä tampereen seudulla jo on tähän aikaan vuodesta!
osaltaan sitä selittää kolmoskasvuvyöhyke ja maastonkorkeus, mutta myös suuremmat virtaavat vesimassat ähtäriin verrattuna.
















pitkäniemen mielisairaalan rakennukset ovat olleet uusia 1800-luvulla















voisi kai sanoa, että kaikki tiet johtavat nokialle ?-)
tämä liikenteen solmukohta valmistui tähän vasta muutama vuosi sitten
















villilä-rahola on jo tampereen puolella
















epilää
















lielahti















raholaa

















näsijärven ja pyhäjärven välillä on korkeuseroa 18m.
ennustan, että jonain päivänä koko pispalanharju vielä sortuu ja vyöryy pyhäjärveen!
sulakohdat rannassa johtuvat kuulemma harjun läpivuodosta!
















pispalanharjua pyynikin päästä
















tahmela on koko harjun korkeimpia kohtia
















onpa tampereella vielä metsiäkin! no, alue on luonnonsuojelualuetta, joten pöllimettään ei ihan heti pääse...
















joku vanha tehdas muunnettuna nykykäyttöönsä pyynikinharjun kupeessa.
taustalla ratinan suvanto.


















viikinsaari ja taustalla härmälää
















tampereen ydinkeskustaa. kaupunki on muodostunut alunalkaen sitä halkovan tammerkosken ympärille
















porukkamnme pysyi kasassa lähes koko matkan, mutta näsijärven puolelle päästyämme kukin lähti omille teilleen :)















lapinniemen kylpylä ja naistenlahden voimala
















siilinkarilla oli vissiin joku varjotapahtuma ?


















kuvamanipulaatio? moottoroimaton varjoliidin alle 600m:n päässä antennista ?-)
no, se tuo optiikka hämää usein melko paljon ja saa asiat näyttämään ihan todellisuutta kummallisemmalta...


















lopuksi laskeuduimme peräjulkkaa ennaltasuunnitellulle santalahden pallokentälle, aivan näsijärven rantaan, jossa kuski jo odottelikin. kiitokset kuskille kuskausjutuista!