Lukijat

torstai 13. kesäkuuta 2013

paavon pitäjässä

saarijärvellä ei ole tullut lennettyä kesällä oikeen koskaan, joten nyt oli tullut aika korjata tämä asiantila.
 soittelin ahosen artolle ja kyselin kiireitä, josko saisi lentoseuraa saarijärvelle?
ennusteiden mukaan koko suomen yllä olisi laaja korkeapaine ja vallalla heikot tuulet. hieman kyllä matkalla arvelutti, tuliko tehtyä ihan oikea tulkinta illan säästä?

 
perillä huoli kuitenkin osoittautui turhaksi. joitain ilkeämielisen näköisiä pilvenmöllejä oli vielä näköpiirissä, mutta nekin lauttaantuivat pikkuhiljaa valmistelujemme aikana. 

arto lämmityskäyttää vesijäähdytteistä sky100-konettaan.


vesa (k) valmistautuu ylösnousemukseen paikallisen maanviljelijän seuratessa tapahtumia.


saman tekee tässä vesa (p) ilman pöytää


 arto oli etsinyt meille loistavan strattipaikan satosuolta tarvaalan koulutilan pellolta ja siitä sitten vuoromieheen taivaalle. mulla oli aikomus käydä mahlulla sekä kolkanlahdella. pian kävi selville, että vallitseva ylätuuli on senverran kovaa että joutuu tyytymään lentelyyn saarijärven keskustan lähialueilla

leuhunkosken voimalaitos


saarijärvestä vesi virtaa leuhunjoen kautta summaseen. silta on merkittävä. pääseehän sen kautta saarijärveltä ähtäriin :)


saarijärven keskusta on rakennettu tuollaiselle laajalle niemelle. takana iso ja pieni lumperoinen ja kauimmainen järvi on nimeltään pyhäjärvi. mistä lie saanut saarijärvi nimensä? en nimittäin montaakaan saarta järvessä havainnut....


saarijärven keskustaa muutaman kuvan voimin:


keskustan ja vesistöjen yllä korkeutta piti olla reilusti, koska varalaskupaikkoja ei oikeastaan ollut kuin yksi koko keskustan alueella. tuo puutavaran lastauspaikka radanvarressa oli ainoa näkemäni kelvolllinen sellainen:


saarijärveläisillä potkupallonpelaajilla on ihan ikiomat säännöt...


kusiaismäessä voi treeneta mäkihyppyä kesälläkin. eipä näy vaan hyppijöitä.


VT 13 kulkee kokkolasta saarijärven kautta äänekoskelle


jo 70-luvun lopulla tavattiin käydä poikaporukalla "juhlissa" kukonhiekassa. lava on yhä toiminnassa ja tansseja järjestetään vieläkin kesäisin joka viikonloppu.


rajalan teollisuusalueella on muutama merkittävän näköinen teollisuusyritys


summassaareen johtavan sillan molemmista päistä on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja


siitäkö lie syntynyt saarijärvellä idea rakentaa summassaareen aidonnäköinen "esihistoriallinen kylä" joka myös "kivikauden kylänä" tunnetaan.


rahkolankylän idyllistä maalaismaisemaa


jo ilmasta arvasin ylemmän saaren nimen. se on..
...kalliosaari !


hotelli summassaaresta löydät ravintolan lisäksi kylpylän sekä monenlaista kuntoutus- ja hoitopalveluja


summasaaren haikanniemi ja haikankärki ovat luonnonsuojelualuetta.



tarvaalan opetusmaatila on erikoistunut lypsykarjan, lammastalouden, kasvinviljelyn, energiakasvien sekä pieneläimien tuotannon opetukseen


virtasaaressa lampaat hoitavat pajupuskat rannoilta pois. ne viedään sinne joka kevät saareen kapulalossilla laiduntamaan.


luonnonkaunis paikka ansaitsee tulla esiin toisestakin suunnasta kuvattuna ja ilman kenkää :)


englannissa on kehitetty systeemi, jolla muinaisia rakennelmia paikallistetaan maan povesta ilmakuvien avulla. ympäristöstään poikkeava maaperä näkyy nimittäin kasvien kasvussa, aivan kuten salaojatkin.
 mun mielestä satosuolla kannattaisi tehdä argeologisia tutkimuksia tuon ympyrämuodostelman kohdalla.
 ties vaikka löytyisi suomalainen stonehenge !


vesa (k) malttaa viimein tulla laskuun.


hienon lentoillan kruunasi rantasauna ja uinti kirkasvetisessä pyhäjärvessä.
kiitos vesalle ja vaimolleen vieraanvaraisuudesta!

ps: mitä tulee kuuluisaan saarijärven paavoon, niin paikalliset paljastivat koko hepun olevan taruolento.
 ei semmosta miestä ole koskaan ollut olemassakaan...
no, mä kyllä olen aina niin epäillytkin :)

----------------------------------------------------------
Paavo asuu Saarijärven hallanaroilla mailla vaimonsa ja lastensa kanssa. Siellä hän viljelee peltoaan luottaen Jumalaan. Keväällä kuitenkin tulva vie puolet oraista, kesällä raekuuro kaataa toisen puolen maahan, ja syksyllä halla vie lopunkin sadon. Paavon vaimo on menettää toivonsa koettelemusten vuoksi:
Tarttui tukkahansa Paavon vaimo,
Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
Ota sauva, hylkäs meidät Herra;
Kolkko miero, nälkä kauheampi”.
Sen sijaan Paavo itse pysyy vakaana ja järkkymättömänä rohkaisten vaimoaan:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä,
Minä laitan ojat leveämmät,
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Perhe selviytyy leipomalla leivän puoliksi petäjänkuoresta, siis tekemällä pettua. Paavo kaivaa suuremmat ojat ja myy lampaat siemenviljaa saadakseen. Ojien ansiosta kevättulva ei vahingoita oraita. Sen sijaan kesän raekuuro kaataa oraat ja syksyn halla vie taas loputkin.
Paavon vaimo on vaipua taas epätoivoon, mutta jälleen mies rohkaisee häntä:
”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane kaksin verroin petäjätä,
Kaksin kerroin laitan lannan maalle.
Mutta tulon toivon taivahasta”.
Paavo levittää pellolle enemmän lantaa ja myy karjan saadakseen siemenviljaa. Tällä kertaa luonnonilmiöt eivät vahingoita satoa lainkaan. Vaimo riemuitsee ajatellessaan selvän leivän ajan koittaneen. Paavo kuitenkin muistuttaa solidaarisuudesta vähemmän onnekkaita kohtaan:
”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada,
Jok’ ei hylkää toista hädässänsä.
Pane leipään puoli petäjätä,
Veihän vilu tou’on naapurimme”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti