kreivin aikaan mynämäellä

olin tehnyt turun lennonneuvontaan oikeen etukäteen lentosuunnitelman aikomuksena pyörähtää turun kaupunkialueen yllä katsomassa kesäistä turkua.
maastapäin turku tulikin tutkittua jo päivällä. kaupungissa oli meneillään keskiaikamarkkinat sekä paavo nurmi marathon.

 turussa heinäpellot ovat myös vähissä, mutta menin suoraan jo kerran aiemminkin käyttämälleni isolle aukealle ruissaloon.
 pettymys oli suuri, kun havaitsin ruisrockrakennelmien ja valkoposkihanhien varanneen muuten niin hyvän lentoonlähtöpaikan :(
 lisäksi turussa tihuutti vettä...

peruin lentosuunnitelman ja lähdimme ajelemaan kasitietä kotia kohti.

mynämäen kohdalla sade lakkasi joten tartuin viimeiseen oljenkorteen ja löysinkin lopulta peltopläntin, josta viljelijän suosiollisella luvalla ponkaisin ilmaan. mynämäki on jo turun lentokentän lähialueen ulkopuolella, joten 1100 jalkaan asti voi nousta kellekkään asiasta sen kummemmin huutelematta.

eipä niitä heinäpeltoja täälläkään ole oikein valittavaksi asti.
kuvassa mynäjoki ja viljavia vakkasuomen peltoja

hakulaa

mynämäen kirkko on kuulemma suomen kolmanneksi suurin kivikirkko.
 näyttävä ilmestys, vaikka torni puuttuukin.

mynämäki on jäänyt historiankirjoihin ainakin ensimmäisen suomessa valmistetun auton, korvensuun valmistuspaikkana. tämä tapahtui muuten tasan sata vuotta sitten.

laurin koulu ja muuta kunnan perusinfraa

jollei mynäjoki olisi tuollainen rehevöitynyt kuraoja, saattaisin jopa kadehtia tätä asuinpaikkaa ;)

kaksi kylmää asemaa kasitien varrella

missäs väki on kun ei näy yhtään urheilijaa kentällä?

ahaa, kotona valmistautumassa mynisrockiin tietenkin...

suunnitelmissa oli vielä käydä mietoisissa (kuntaliitos mynämäen kanssa 2007), mutta sadekuuro sotki suunnitelman. vettä tuli senverran ravakasti, että harkitsin jo lennon keskeyttämistä. matkaa ei kuitenkaan ollut kuin pari kilometriä kuvassa oik. yläkulmassa näkyvälle lähtöpaikalleni, joten avasin trimmit ja pääsinkin kreivin aikaan sateen alta pois.

lennon jälkeen tutustuttiin tietysti paikalliseen kulttuuritarjontaan.
 ajatella, olin viimeksi tämän bändin keikalla joskus 1980-luvulla ähtärin mekkorannassa.
freukkareiden soundi ja myllykosken pekka eivät näytä muuttuneen 30 vuodessa tippaakaan...