käynti rikospaikalla

joroisten järvikylästä ei varkauden (ent. laivalinna) keskustaan ole kovin pitkä matka, joten ajattelin käydä samalla lennolla myös siellä. varkaus on tunnettu teollisuuspaikkakunta, eikä täällä ole peltoja juuri lainkaan. mites tuonne nyt viisaasti lentäisi? ainoastaan joitain joutomaaplänttejä ja rantakaislikoita oli valittavissa varalaskupaikoiksi

korkeutta piti pitää varmuuden vuoksi jopa puolisen kilometriä. varkauden yläpuolinen vesistö on kallavettä ja alapuolinen saimaata. lennon jälkeen hakeuduttiin uimaan kallaveden puolelle. veden puhtaudessa on kuulemma suurikin ero kallaveden hyväksi.

taipaleen kanava on suomen ensimmäinen lajissaan ja nykyisin alueella toimii kanavamuseo.

varkaudella on myös pitkä teollinen historia ja paikkakunnalla on valmistettu aikoinaan yli 700 laivaakin.

huruslahdella järjestettiin kovetut arpajaiset 1918

antti ahlströmin aikoinaan perustama tehdaskonserni (nyk. stora enso) on antanut parhaimmillaan töitä 1700 henkilölle. nykyisin alueelta saa leipänsä enää 3-400 henkeä.

korvaavana tuotantona alueella mm. kasvatetaan nykyään sampia ja niitä on jopa siirtoistutettu alueen vesistöihin.

varkauden keskusta on laaja, vaikka asukkaita on vain parikymmentätuhatta. keskusta jakaantuu kolmelle eri alueelle: taulumäkeen, päiviönsaarelle ja kosulanniemelle.
 pirtinvirran silta.

tori ympäristöineen

rautatieaseman seutuja

pilviverhon takaa paistanut aurinko salli kuvailla kaupunkia eri suunnista

puurtilanniemen sillan alta mahtuu vähän korkeammatkin laivat

kuntorannassa oli meneillään kansainvälinen hd-kokoontuminen. hd-cf isännöimään tapahtumaan odotettiin jopa 1500 vierasta. itäpyöriä ei alueelle päästetty lainkaan ;)

varkaudessa on käynnissä jatkuva ilotulitus!

vt5 ja vt23 risteys

tästä sitten kohti joroista. näkemiin varkaus!

mustan mullan mailla

lauantaiaamuna etsiskelin starttipaikkaa joroisista. täällä etelä-savossa on vähän sama juttu kuin monessa muussakin paikassa eteläsuomessa. nurmea ei viljellä lehmien puuttuessa, joten ei ole helppo löytää kelvollista starttipaikkaakaan tähän aikaan vuodesta.

 aurinko nousi yhä korkeammalle ja alkoi tulla pikkuhiljaa hätä löytää jonkinlainen starttipelto. jo aiemmin oli ajellut kuvassa näkyvän kaalimaan ohitse. parista lohkosta oli sato jo korjattu, maa muokattu, mutta seuraava istutus vielä tekemättä.
 kävin tiedustelemassa isännältä mahdollisuutta käyttää pellon mustaa osaa lentoonlähtöpaikkana, eikä hän nähnyt siihen mitään estettä :)

tuosta pellonkulmalta maantienvarresta sitten ilmaan hieman jo virinneeseen tuuleen.
 paljon huonommistakin paikoista on muuten tullut joskus lähdettyä!

seudulla on runsaasti kaikenlaista erikoisviljelyä. salaattia, kaalia ym.
 tässä kaalipoimurissa on sisällä kymmenkunta vierastyöläistä. liettuasta, puolasta jne...

Kuuluisa "Maailman Teittinen" jos kuka on jättänyt jälkensä joroisten maaperään. juuri teittisen ansiosta järvikylässä on hedelmällistä peltomaata (vanhaa järvenpohjaa) nyt viljeltäväksi.

tuskin tänä päivänä muutamalla lapionpistolla enää tuollaisia vedenpaisumuksia saisi synnytettyä?
  

eräästä netistä löytyneestä teittisen sukututkimuksesta lainattua tekstiä:
--------------------------------
Tuomas Teittinen luuli saavansa sitä kautta hyödyllistä vesivoimaa. Niinpä hän kaivatti 1855-56 ojan Pappilanlammelta Värjärinlampeen josta vesi juoksi edelleen Karhulahteen. Oja kulki maantien ali ja maaherra velvoitti Teittisen pitämään maantiesillan kunnossa. Teittinen uitti ojassa tukkeja ja oja levisi kanavaksi kesällä 1861. Heinäkuun 14. päivänä kanava oli jo 40-50 syltä leveä ja 3.5 syltä syvä.Heinäkuun 17. päivänä Teittisen käytyä yöllä leventämässä Tertunsalmessa ollutta kapeikkoa vesi pääsi valloilleen ja syöksyi valtavana kohisevana koskena kanavaa pitkin aiheuttaen suuria vahinkoja. Virta levisi 183 kyynärää leveäksi ja 27 kyynärän syvyiseksi. Valvatusjärvi laski v. 1862 mennessä 5,85 metriä ja laski edelleen 6,75 metriin saakka. Vahingot aiheuttivat katkeruutta Teittistä kohtaan, mm. värjärin asuintalo muine rakennuksineen meni virran mukana. Oikeus määräsi Teittisen maksamaan värjäri Grönruusille 1567,50 Suomen markkaa. Teittinen joutui varattomaksi ja värjäri ilman korvauksia Teittiseltä. Vesijättömaata syntyi 1110 ha, jotka jaettiin kahdeksan tilan kesken vuonna 1865. Hyvää peltomaata syntyi ja pelto- kaski ja metsämaan osuus oli 653 ha.
--------------------------

näin onneton lätäkkö on valvatusjärvi teittisen edesottamuksien seurauksena.veden alta paljastunutta hedelmällistä, rikkaruohovapaata  maata kutsuttiin aikoinaan "maatumaksi" ja monet riidat/käräjät käytiin siitä kenelle maa kuuluu.

 jostain noilta paikkeilta sen veden on täytynyt rynnätä.
 liekö kanjonimuodostelma ja hiekkakankaat syntyneet tuolloin samassa rytäkässä?

jari-pekka on pykännyt uuden huoltoaseman viitostien varteen joroisiin.

 jari-pekan huoltoasemat ovat tunnettuja siitä, että niissä ei myydä lainkaan kaljaa tai tupakkaa.

varkauden lentoasema (EFVR) sijaitsee joroisissa. kenttä on afiskenttä, lennontiedottaja tietysti lomalla, kun ei näin heinäkuussa kukaan vastaillut radiokutsuunikaan.

kolopallokenttä täälläkin

pari kuvaa kuntakeskuksesta

välijoen muurinkoski

aiemmin mainittu teittinen liittyi jotenkin tähän torstilan kartanon historiaan. saattoi olla juuri taustalla näkyvän kanavan kohdilla, kun päästi järven karkuun?

järvikylän kartano tuottaa valtaosan suomen ruukkuvihanneksista. kasvihuoneet ovat täysin automatisoitu pakkaamoa myöten, joten kun toisesta päästä heität multaa ja siemeniä sisään, saat toisesta päästä valmiiksi pakattuja ruukkusalaatteja ;) 

kartanon päärakennus näyttää aivan pieneltä linnalta

siinäpä 40 hehtaaria automaattikasteltua siirtonurmea. eli missä vaan tarvitaan nopeasti nurmikkoa, niin täältä sitä voi ostaa valmiina!

mukava oli tämäkin kolkka katsella ilmastakäsin. kun viimeksi yli 10 vuotta sitten lensin joroisissa, rikkoontui moottoristani pakoputki ja lento päättyi pakkolaskuun lähtöpaikalle.

silloin startattiin juuri tuosta järvikylän kartanon toiselta siirtonurmialueelta

eikä tuo multapelloltakaan tehty startti jättänyt mitään merkkejä puhtaaseen liitimeen. pinta oli onneksi senverran kuivahtanut jo aamuauringossa.

minä lähden pohjoiskarjalaan...

...tuumasin eukolle torstaina."minä lähen mukkaan" tokaisi vaimo ja mitäpäs mulla siihen on paljon lisäämistä :)
 ensimmäisenä iltana tutustuttiin kaupungin kulttuuritarjontaan, olihan kaupungilla runsaasti erilaisia oheistapahtumia lähestyvän ilosaarirockin ansiosta.
 tyytyväisenä teatterin "ilovaari" ilmaiskonsertissa pistin merkille tuulen meuhtomisen puiden latvuksissa vielä iltamyöhällä...
  vasta perjantaina päästiin siis tositoimiin eli starttipaikan etsintään. jo edellisenä päivänä olin pistänyt merkille pielisjoen takana siintävän keinovuoren. paikka näytti kauempaa katsoen ihanteelliselta starttimestalta varjoliitimelle. mutta miten tuonne oikein pääsee?

no, huoltoajoahan merkki juuri ei estäkään. tajusin nimittäin, että minähän olen tässä juuri viemässä huoltokuljetuksena lentäjän lentovarusteita "vuoren" huipulle;)


mäen päältä paljastui, että joensuun kaupunki aikoo todenteolla houkutella varjoliitäjiä asukeikseen, koska suurella rahalla on tehty oiva harrastuspaikka niin rinnelentäjille, paramotoristeille kuin myös oppilaille maaharjoittelupaikaksi.
 hyvä joensuu!

illan tullen ajelin uudelleen mäen päälle, vaihdoin farkut verkkarihousuun ja levittelin siiven valmiiksi odotelemaan tornin kiinnimenoa ja tuulen tyyntymistä. selvityksen olisi tarpeen vaatiessa saanut puhelimitsekin kaupungin ylle, vaikka finncomin atr olikin tulossa siinä 19.30 aikoihin laskuun onttolan lentokentälle. kone viipyi kentällä parikymmentä minuuttia ja lähti takaisin kohti helsinkiä. tämän jälkeen torni meni kiinni ja muuttui "korpikentäksi"

ilmasta saa paremman käsityksen täyttömäen erinomaisuudesta lentotouhuihin. jälkeenpäin kuulin, että mäkeen on haudattu saastunutta maa-ainesta pielisjoen rannasta.

 joensuun jokiasema avautui katseen eteen ensimmäisenä. pielisjoensuun veneilevien ja autoilevien vieraiden sekä myös paikkakuntalaisten kohtaamispaikka

pyhäselkään virtaa pielisjoen vesi pielisestä. tukinuittoa harjoitetaan aktiivisesti vieläkin täällä raukoilla rajoilla. siitä kertovat pielisjokea reunustavat uittorakennelmat. kuvan keskellä starttipaikkani, joka todellisuudessa on kapseloitu, saastunutta maaperää sisältävä täyttömäki, josta rakernnetaan joensuuhun kaupunkilaisten yleistä puistoaluetta/vapaa-ajanviettopaikkaa.

ilosaarirockin jytinä kuului hyvin täyttömäelle ja ensi töikseni ajelin vastatuuleen linnunlahteen katsomaan meininkiä .ensi kertaa kuulosuojaimia tarvittiin lennolla myös muuhun tarkoitukseen kuin lentomelun torjumiseen ;)

 harmittavasti pilvi oli juuri tullut auringon eteen ja kuvista vain harva onnistui. valon puutteen vuoksi tärähtäneitä oli iltayhdeksältä jo suurin osa kuvista. yksi sattumanlaukaus onnistui joensuun torista ympäristöineen.

 juuri kun olin menossa laskuun, huomasin että aurinko tulee esiin uudelleen  pilven takaa!

koska bensaa oli vielä runsaasti jäljellä, päätin suorittaa kaupunkikierroksen uusiksi :)

no, onko tää nyt sitten yhtään kummempi?

kontrastia ja värejä kuvassa on luonnollisesti toki enempi, mutta myös varjoalueet näkyvät ikävästi :(
 melkeen oon sitä mieltä, että pilvikelillä otetut kuvat ovat parempia?

ilosaaressa ilosaarirock meneillään?

ensin varjoton, valoton valokuva.

ja heti perään samasta kohdasta otettu kuva ilta-auringon paistaessa. päättäkää itse, kumpi on parempi?

tapahtuma ei ole sidottu ilosaareen, vaan  musiikkitapahtumia on ympäri kaupunkia melkein  kokonaisen viikon ajan. meidän yöpymispaikka näkyy kuvan vas alareunassa. aamulla oli kiva herätä mäntysuovan tuoksuun ja matonpesulaiturin toimintoihin keskellä kaupunkia :)

suuret rockmassat kokoontuvat linnunlahdessa. ravirata ja muutkin ympäristön viheralueet toimivat leirintäalueina.

joensuun urheilupaikat

keskussairaala

pielisjokeen rakennetaan joensuussa paraikaa kahta uutta siltaa entisten neljän lisäksi. toinen yhdistää sirkkalan kantakaupunkiin ja toinen mäntylän. molemmat sillat ovat valmiina jo ensi vuonna.

erikoisennäköinen työmaa tämä ylisoutajan silta

päätän raporttini täältä pohjoiskarjalan pääkaupungista tähän.
 jaa, piru vieköön sentään! kirkonkuva meinasi unohtua...

seinäjoen kaupunkikierros

tänään kokoonnuttiin seinäjoelle "murronoikooselle" aikomuksina pikku paikallislennot seinäjojella.
 paikalla illan aikana lähes kymmenkunta kerholaista.
 tero kävi testaamassa kerhon uusimman jäsenen tuoretta hankintaa (itv)

seinäjoella on meneillään farmari 2013 maatalousnäyttely ja nhk:n "heinähulinat" työnäytöspisteenä toimi tämä pelto. olimme saaneet luvan käyttää peltoa myös lentoonlähtöpaikkana. hyvinhän tuosta sopi, vaikka tuuli olikin poikittain.

alkuperäinen seinäjoki ja kaivettu oikaisu-uoma samalla lakeudella

frami on taas laajentunut

maatalousnäyttelyalue oli joen kahta puolta ja ainakin muutamat kuulemani kävijät ovat kommentoineet näyttelyä "sekaiseksi"

seinäjoki on kaupunkina vielä nuori ja monen kaupunkilaisen varpaanvälissä on vieläkin lehmänpaskaa ;)

tunnetkos seinäjokes?

alunperin seinäjoki oli vain rautateiden risteyskohta. siitä kaupunki on paisunut pikkuhiljaa kyllä leveyttä, ei niinkään korkeutta.

itikanmäkeä myllätään. itikka eli nykyinen atria sijaitsi alunperin tällä alueella. tuo navettaosa aiotaan kuulemma säästää ja sinne suunnitellaan jotain kulttuuritoimintaa?

kaupunkinäkymää rengastien teollisuusalueen suunnasta

ei tyhjä lato kattoa kaipaa!

vesakin tulee viimein laskuun, vaikka bensaa olisi vielä parin tunnin lentoon.

kelihän oli lopulta ihan ok, vaikka sadealueita oli lähellä. pilven takaa paistanut aurinko aiheutti runsaasti tärähtäneitä kuvia, mutta onnistuneet olivatkin sitten sitäkin parempia puuttuvien varjojen ansiosta.