tunnekkos peräntees?

mielenkiintoista kirjaa olen tässä lepopäivän ratoksi lueskellut. sen nimi on "vanhaa ähtäriä" ja kuuluu kahdeksantena osana "kyrönmaa" sarjaan, jonka on tuottanut etelä-pohjalainen osakunta vuonna 1951.

kirjassa on aika paljon tarinaa juuri perännejärven ympäristöstä, johtuen tietysti siitä että perännejärvi toimi kulkureittinä entisaikojen eränkävijöille ja myös vakituinen asutus sai alkunsa vesistöreitin varrelta.

oheiseen kuvaan olen merkinnyt muutamia kirjasta löytämiäni tietoja, sekä myös muutaman muualta kuulemani tiedon.

jos sinulla on vanhoja tietoja ko. maisemaan liittyen, laita kommenttia klikkaamalla ensin blogimerkinnän otsikkoa ja sen jälkeen alareunasta löytyy palautelomake.


- matalikot. moni ei tiedäkkään, että matalikkoja on todellisuudessa kaksi! varma perämoottorin surma vesiä tuntemattomalle veneilijälle. vesien ollessa alhaalla on vettä matalikon päällä vain reilut 10 cm

-vanha meijeri. peränteellä on toiminut meijeri tietääkseni vielä 50-luvulla?

- kotaniemi. täältä on löytynyt ähtärin ainoa kivikautinen asuinsija. paikalla on polteltu nuotiota n. 4000 vuotta sitten ja onpa kivikauden ihmisiltä unohtunut paikalle joku kivikirveen teräkin..

- tanssilava. ennen sotia vuohisaaressa on kuulemma ollut tanssilava.

- pakarin talo on ollut ensimmäinen vakituinen asuinpaikka ähtärissä. isäntä on tullut savosta ja ollut nimeltään pakarinen.

- piiskauspuussa ovat saaneet asiaankuuluvan rangaistuksensa entisajan rikolliset. puun kanto on ollut tien vieressä nähtävillä ainakin vielä 1950-luvulla.

-vanha salmi. kokemäenjoen vesistöreitin latvojen vedet ovat joskus kulkeneet "vanhan salmen" kautta. ihminen on muokannut vedet sittemmin kulkemaan nykyisestä paikasta. vähä-peränteen ja "ison"peränteen välinen korkeusero on muuten vain 6cm.
olen joskus asian tarkastanut. veden ollessa korkealla on vanhan salmen kohdalla vain vähäinen (n. 2m) kannas erottamassa järviä toisistaan.

- ähtärin ensimmäistä kirkkoa puuhattiin ensin killinkankaalle, nykyisen peränteen koulun lähettyville. pohjoisempana ähtäriä asuvat paikkakuntalaiset eivät ajatuksesta pitäneet ja kävivät polttamassa kirkon rakennukseen tarvittavat hirret ja lopulta kirkko rakennettiinkin hangonkankaalle nykyiselle paikalleen.

















tässäpä matalikoista vielä lähempää otettu kuva. valkoiset pisteet ovat lumpeenlehtiä. laji on kuitenkin erilainen, kuin lähempänä rantaa esiintyvä valkokukkainen lumme. tässä en ole koskaan kukkia nähnyt ja lehdetkin ovat paljon normaalia pienempiä.

















vanha sotatie lienee kulkenut myös suurinpiirtein nykyisen pikitien kohdalla kuvassa näkyvällä alueella ?