meitä oli etukäteen peloteltu paramoottorilentämisen olevan kohtuullisen tyyristä puuhaa itävallassa, mikäli sattuu lentämään väärässä paikassa.
siksipä aloitimmekin lentosuunnitelman teon suoraan siellä, missä tiedetään parhaiten paikalliset pysyväismääräykset.
estettä lentotoiminalle ei ollut, mutta koska oli sunnuntai, pikkukylän lentokenttä oli kiinni!?!
ilman lupaa emme tohtineet sieltä startata, vaan jatkoimme seuraavalle paikkakunnalle, joka oli nimeltään nötsch. kuinka ollakkaan, sieltäkin löytyi tarkoitukseen soveltuva pienlentokenttä :)
heikki luovutti itsestään pienen palan itävallan ikimetsien ikuiseen kiertokulkuun ;)
matkalla lentopaikalle kohtasimme myös maailman suurimman tuolin.
vuoristossa arto myös vähän kokeili, miltä tuntuisi lentää vapaasti, ilman moottorin tuomaa orjuutta.
wannabee vapaalentäjä !!! :)
kauniista aurinkoisesta laaksosta starttasimme ihastelemaan itävaltalaisia alppimaisemia. tapsa nousukiidossa traikillaan.
kylläpä näitä ihastella kelpasikin!
kenttä on tuossa kengänkärjen yläpuolella
nötschin pikkukaupunki
naapurikaupunki arnoldstein
kun on nähnyt yhden itävaltalaisen vuoristokylän, on nähnyt ne kaikki... :)
tämänkää kylän nimeä en enää muista.
itävalta jäi muuten erityisesti mieleen koko matkan kauneimpien maisemien takia. sama tilanne tietty maassakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti