no, kauniit maisemat eivät tuollapäin eurooppaa tokikaan ole mikään harvinainen ilmiö..
matkalla eksyimme myös "vapaan" varjoliidon harrastuspaikkaan. tuolta taustan vuorelta ponnistavat siiville ja laskeutuvat suoraan kerhon nurmikolle.
paikalla toimi myös varjoliitokoulu. ilman hyvää siivenhallintaa ei vuorille ole asiaa.
vuoristoteitä köryytellessä tuli monenlaista viivytystä. onkohan tuo nyt sitä keskieurooppalaista ympäristösertifioitua puutavaraa?
aikaa matkantekoon tuhertui taas senverran kippuraisilla vuoristoteillä, että ilta oli jo pitkällä, ennenkuin edes jollaintavalla sovelias starttipaikka löytyi morestel thuilen kylän lähettyviltä. jarin kanssa ennätettiin juuri startataheikkoon tuulenvireeseen, muttaa artolle ja heikille tuuli käänsi startissa vain hetkeä myöhemmin jo selkänsä. tuosta pikku peltotilkulta kun oli mahdollisuus startata vain yhteen suuntaan.
valokuvauksellisesti ei mikään hääppöinen keli jo matalata paistavan auringon takia. lisäksi unohdin kännykän ottaa mukaan, niin ei tohtinut edes kovin kauas ajella.
morestel thuile
kirkolta näyttää, mutta linna se silti on.
muutama muu kyläpahanen lähistöltä
mitähän noissa altaissa kasvatetaan?
ravintoloita oli turistien suosiman matkailureitin varrella runsaasti. tässä yksi.
jarihan se kävi bongaamassa samalla lennolla euroopan korkeimman mäennyppylän, mont blancin lumisen huipun. tosin muutaman kymmenen kilometrin päästä, mutta kuitenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti