ennen oli ennen ja nyt on nyt !

olen katsellut ihaillen karhumäen veljesten aikoinaan ottamia ilmavalokuvia eri puolilta suomea. kuvat ovat hämmästyttävän tarkkoja senaikainen kuvauskalusto huomioonottaen ja niiden sommittelu on sitä luokkaa, ettei tahdo itse useinkaan pystyä.
 uskomattominta on kuitenkin se järjestelmällisyys, millä veljekset taltioivat aikansa näkymiä lentokoneestaan!
moni ei tiedäkään, että karhumäen kuvat ovat digitalisoitu ja laitettu nettiin kaiken kansan hihmeteltäväksi.
 asettelemalla seuraavanlaisen pätkän selaimesi osoiteriville, saat nähtäväksesi koko hämmästyttävän kokoelman. sieltä on kiva käydä kurkkamassa, kuinka tutut paikat ovat muuttuneet vuosien saatossa.

http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/collection.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23veljekset_karhumaki_kokoelma

mulla on piirtynyt lähtemättömällä tavalla muutamia karhumäen veljesten lähiseudulta ottamia kuvia verkkokalvolle ja joskus lennellessä tulee mieleen ikuistaa sama näkymä. se vaan on hiton vaikeaa, koska muuttujia on niin paljon !
- vuodenaika
- vuorokaudenaika
- korkeus
- polttoväli
- ym.ym...

laitan nyt kuitenkin esille tähän muutaman kuvaparin ja saatan niitä täydentääkin tulevaisuudessa.
 jaa kuinka uskallan "varastaa" karhumäen kuvia nettiblogiini?

no, koska:
- Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)

karhumäen kokoelmissa on runsaasti värivalokuvia myös vielä 1970-luvulta, mutta nämä ovat vanhempia.

aloitetetaanpa töysästä (kulttuurisampon nettisivuilla maisema on erheellisesti esitetty ähtäriläisenä)

alla muutama vuosi sitten ottamani kuva samoista maisemista. kuva ei toki ole täysin  identtinen, mutta sitä tutkimalla saa kyllä selville maiseman/rakennuskannan muutokset vuosien varrella.
kuvan olen muuttanut mustavalkoiseksi keinotekoisesti.
 itselläni pistää silmiin eniten maiseman "pusikoituminen"
 lehtikerppujako karjalle tehtiin ennen pusikoista vai mikä on nykyään syynä joutomaan pusikoitumiseen?
muita syitä ovat (ehkä?) :
- ihmisten laiskuus
- luonnonsuojelusyistä jätettävät "suojavyöhykkeet"
- karjaa ei enää laidunneta

sama juttu virroilla:
1950-luvulla:

 ja tässä kaverini heikki ristolaisen vain muutama päivä sitten ottama kuva virtain kyläkeskuksesta.

karhumäen kuva ähtärin vääräkosken suihkonmäeltä:

ja tässä samasta paikasta maaliskuussa ottamani kuva:

tarkastellaanpa inhan ryötönkosken muutoksia vuosien varrella. tässä karhumäen kuvassa alueella toimi vielä massatehdas:

tässä alkukesäsänä 2012 otetussa kuvassa tehdään jälleen maisemaan muutoksia...

 killinkoski vanhaan hyvään aikaan :)

tässä nykyiseen, huonoon aikaan?

pistetäänpä tähän netistä löytämäni kuva käkisalmen luterilaisesta kirkosta ennen sotia. tähän aikaan käkislamella oli asukkaita kuulemani mukaan n. 5000?

kävimme vuonna 2009 lentämässä myös käkisalmen yllä. kuinka ollakaan, löysin lähes samasta suunnasta otetun kuvan ko. kirkosta! oliskohan se sitten käkisalmen yhteislyseo, joka on molempien kuvien vas alareunassa?

ja tähän loppuun vielä kuva sortavalasta ennen...

ja nyt!

petulian kaupungissa

mitä enemmän tässä ikää karttuu, sen enemmän mua on alkanut historia kiinnostamaan !
eilen oli tilaisuus käydä ilmastakäsin tutustumassa yhteen suomen vanhimmista asuinpaikoista, tarunhohtoiseen petulian kaupunkiin.

näin kertovat alueen historiasta vähäkyrön kunnan nettisivut :
------------
Tosiasiassa Vähänkyrön historia juontaa paljon kauemmaksi menneisyyteen. Voidaan sanoa, että Vähässäkyrössä on eletty euroaikaakin jo liki 2000 vuotta. Ensimmäiset asumisen jäljet, vauraasta rautakauden asutuksesta kertovat hautalöydöt ovat ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta. Silloin oli meren pakeneva rantaviiva Tervajoella lähellä nykyistä Isonkyrön rajaa.

Sitä mukaa kuin maa kohotessaan antoi tilaa, alkoi ihminen sitä asuttaa.

Suomen rikkaimpiin kuuluvat rautakauden hautalöydöt kertovat asukkaista, joilla oli kauppayhteyksiä aina Välimeren rannoille asti. Korujen, aseiden ja muiden tarvekalujen ohella ovat vuonna 100 Rooman Capuassa valmistettu ja 300-luvulla Pääkköönmäen moreeniin haudattu pronssinen viinikauha, sekä 700-800 luvuilla lyötyjen arabialaisten rahojen kätkö löydöistä merkittävimpiä.

Maa kohosi, meri loittoni, mutta joki ja yhteys merelle säilyi ja sen kautta ulos muuhun maailmaan. Vielä 1400 - 1500-luvulla oli mm talonpoikien omistuksessa laivoja, jotka kävivät kauppamatkoillaan aina Tukholmassa asti ja kartuttivat omistajiensa ja koko seudun vaurautta. Nykyinen Vähäkyrö, silloinen Alastaro, oli siihen aikaan vielä osa Kyrönjokisuun suurpitäjää ja samalla sen hallinnollinen keskus. Kirkollisen vallan keskus oli joen yläjuoksulle päin runsaan puolentoista peninkulman päässä nykyisessä Isossakyrössä .
--------------


jääkauden aiheuttaman maankohoamisilmiön ansiosta esim. nykyään alueen korkeimpia kohtia oleva aittomäki sijaitsee n. 25 m nykyisen merenpinnan yläpuolella. tilanne oli toinen 2000 vuotta sitten. maankohoamista tapahtuu n. 1 cm vuodessa, joten ajanlaskumme alkuaikoina merenpinta oli suurinpiirtein tähän kuvaan piirtämäni viivan paikkeilla eli n. 20 metriä nykyhetkeä korkeammalla. tällä alueella on siis todennäköisimmin sijainnut tuo mainittu "petulian kaupunki"




















tässä kuvassa rengastetut alueet pitävät sisällään yhteensä 88 kpl löydettyä "kuninkaanhautaa" (muinaishautoja)

















olispa ollut mukava käydä yläiloista katsomassa alueen meininkiä viikinkiajalla !
no, se historiasta ja siirrytään sujuvasti nykypäivään:

näkymä petulian kaupungista laihian suuntaan
















tervajoki on varsinaisesti eräs vähäkyrön kylä, mutta levinnyt yli kuntarajojen isokyrön puolelle kylkkälään varsinkin autokaupan ansiosta. tervajoella on kuulemma suomen eniten rekisteröityjä autoja asukaslukuun suhteutettuna.
















tässä vaasa-seinäjoki rata alittaa valtatie 18:ta

















henkilöjuna vaasasta seinäjoelle pysähtyy tervajoella tarvittaessa. tarvetta näköjään on. tervajoen rautatieasemakin on isokyrön puolella.

















kylkkälän koulua ei remontoida, vaan rakennetaan kokonaan uusiksi!


















runsaat sateet ovat saaneet hiirikoskenkin tulvimaan yli voimalaitoksen padon.

















peijarin asuntoaluekin on isokyrön puolella.

tunnekkos peräntees?

mielenkiintoista kirjaa olen tässä lepopäivän ratoksi lueskellut. sen nimi on "vanhaa ähtäriä" ja kuuluu kahdeksantena osana "kyrönmaa" sarjaan, jonka on tuottanut etelä-pohjalainen osakunta vuonna 1951.

kirjassa on aika paljon tarinaa juuri perännejärven ympäristöstä, johtuen tietysti siitä että perännejärvi toimi kulkureittinä entisaikojen eränkävijöille ja myös vakituinen asutus sai alkunsa vesistöreitin varrelta.

oheiseen kuvaan olen merkinnyt muutamia kirjasta löytämiäni tietoja, sekä myös muutaman muualta kuulemani tiedon.

jos sinulla on vanhoja tietoja ko. maisemaan liittyen, laita kommenttia klikkaamalla ensin blogimerkinnän otsikkoa ja sen jälkeen alareunasta löytyy palautelomake.


- matalikot. moni ei tiedäkkään, että matalikkoja on todellisuudessa kaksi! varma perämoottorin surma vesiä tuntemattomalle veneilijälle. vesien ollessa alhaalla on vettä matalikon päällä vain reilut 10 cm

-vanha meijeri. peränteellä on toiminut meijeri tietääkseni vielä 50-luvulla?

- kotaniemi. täältä on löytynyt ähtärin ainoa kivikautinen asuinsija. paikalla on polteltu nuotiota n. 4000 vuotta sitten ja onpa kivikauden ihmisiltä unohtunut paikalle joku kivikirveen teräkin..

- tanssilava. ennen sotia vuohisaaressa on kuulemma ollut tanssilava.

- pakarin talo on ollut ensimmäinen vakituinen asuinpaikka ähtärissä. isäntä on tullut savosta ja ollut nimeltään pakarinen.

- piiskauspuussa ovat saaneet asiaankuuluvan rangaistuksensa entisajan rikolliset. puun kanto on ollut tien vieressä nähtävillä ainakin vielä 1950-luvulla.

-vanha salmi. kokemäenjoen vesistöreitin latvojen vedet ovat joskus kulkeneet "vanhan salmen" kautta. ihminen on muokannut vedet sittemmin kulkemaan nykyisestä paikasta. vähä-peränteen ja "ison"peränteen välinen korkeusero on muuten vain 6cm.
olen joskus asian tarkastanut. veden ollessa korkealla on vanhan salmen kohdalla vain vähäinen (n. 2m) kannas erottamassa järviä toisistaan.

- ähtärin ensimmäistä kirkkoa puuhattiin ensin killinkankaalle, nykyisen peränteen koulun lähettyville. pohjoisempana ähtäriä asuvat paikkakuntalaiset eivät ajatuksesta pitäneet ja kävivät polttamassa kirkon rakennukseen tarvittavat hirret ja lopulta kirkko rakennettiinkin hangonkankaalle nykyiselle paikalleen.

















tässäpä matalikoista vielä lähempää otettu kuva. valkoiset pisteet ovat lumpeenlehtiä. laji on kuitenkin erilainen, kuin lähempänä rantaa esiintyvä valkokukkainen lumme. tässä en ole koskaan kukkia nähnyt ja lehdetkin ovat paljon normaalia pienempiä.

















vanha sotatie lienee kulkenut myös suurinpiirtein nykyisen pikitien kohdalla kuvassa näkyvällä alueella ?