Lukijat

sunnuntai 30. elokuuta 2009

sotatila tuurissa!

elokuun viimeisenä viikonloppuna täällä länsisuomessa ruukataan juhlia "venetsialaisia". rannikolla ne tarkoittavat veneilykauden ja täällä sisämaassa mökkikauden päättäjäisiä.
nuuka mies ei tykkää vähiä rahojaan taivaalle ampua, mutta nyt kyläkauppiaan rakettitarjous pisti munkin ajelemaan tuuriin.
parilla kympillä saisi ostaa nyt enemmän raketteja, kuin koko tähänastisen elämäni aikana yhteensä!

yllätys olikin melko suuri, kun pihapuodin eteen oli yön aikana ilmestynyt tykkipatteri. taitaa rakettikauppa käydä kuumana, kun sotilaat on komennettu järjestystä ylläpitämään?
















ai, niin. nyt muistinkin ykköset! lehdestä lukeneeni, että tuurissa pidetään niinisalon tykistörykmentin valatilaisuus lauantaina.
kun kelikin oli lentokelpoinen, päätin startata tuurinportin pellolta hieman kuvailemaan valamarssia. startin hetki sattui samaan ajankohtaan, kun poliisi pisti liikenteen poikki moottorimarssin takia.















kolonna kiemurteli hitaasti ostoskeskuksen läpi.
lähes tuhat juuri ylennyksen saanutta sotilasta istui ajoneuvojen lavoilla ohimarssin aikana.














suuri joukko varusmiesten omaisia oli saapunut myös tuuriin seuraamaan poikiensa juhlatilaisuutta.














ohimarssin otti vastaan käsi lipassa upseeri, jonka kauluslaatan laatua ei tästä kuvasta voi erottaa.














tein kolme nopeaa lähestymistä kuvia napsien, jonka jälkeen poistuin paikalta tilaisuutta enempää häiritsemästä.
paluumatkalla yhytin autokauppaat neuvonpidossa tuurissa.
















tuurissa rakennetaan lama-aikanakin.
















niinisaloahan pitävät asemapaikkanaan myös "ranger" tiedustelulennokkimiehet.
parin miljoonan lennokki pitää sisällään yli miljoonan euron kameran, jolla voidaan kolmen kilometrin korkeudesta ottaa kuvaa, mistä autonkin rekisterinumeron saa selville.
vahvistamattomien tietojen mukaan laite oli ratkaisijan roolissa myös taannoisessa turun panttivankidraamassa.
















viihdepuolesta piti huolen satakunnan sotilassoittokunta sekä tuurin oma poika jani wikholm.















siinä kenttäkeittiöissä valmistettua hernerokkaa syödessäni soi puhelin. tuttu mies soitteli ja kertoi, että niinisalon varuskunnan upseerit olivat kuulemma kiinnostuneet mahdollisesti ottamistani ilmakuvista.
voi perskules! pääsi vähäksi aikaa unohtumaan, että sotilaskohteiden ilmavalokuvaus on vieläkin lailla kielletty...
no, ehkäpä kyläkauppa ei tänäänkään ollut sellaiseksi luokiteltava kohde, vaikka tuhatkunta sotilashenkilöä siellä paikalla olikin.


--------------------------------------------------------------------------------

matalaa keliä keskisuomen puolella

perjantaina aamupäivällä ajelin itäperänteellä ja havahduin lentokeliin kesken ajelun. tökkäsin tuulenosoittimen tutulle pellolle ja eihän siinä kauaa kuhkittu, kun jalat irtautuivat taas maan kamaralta.
tankin olin tankannut piripintaan ja suunnitelmissa oli viimein toteuttaa pihlajaveden reissu. melko pian kävi selville, että pilviverho on liian alhaalla lennon turvalliseen toteuttamiseen.
pihlajaveden (keuruuta ja keski-suomen maakuntaa) puolella, suurinpiirtein tuosta isomäen mastosta eteenpäin, pellot ovat harvinaisia ja ne ovat pieniä. kuvassa isomäenkylää. (kylän nimi muuten ei liity mitenkään omaan sukunimeeni, vaikka kotipaikkani onkin vain viiden kilometrin päässä kylästä)















isomäenkylän asutusta. tuo vanha talo on tietojeni mukaan ähtäriläisen taiteilijaprofessori eero hiirosen synnyinkoti.
















ala-kankimäen kohdalla tein lopullisen päätöksen palata takaisin, kun ei näkyvyyttä tästä eteenpäin oikein ollut.















mutta mitä onkaan ala-kankimäen pellolla oikein tehty? oikein vanhanajan viljakuhilaita! näitä näkee harvoin.















tämä rummakko pihlajavedentien varressa tunnetaan nimellä "kappiinen"














"vielä niitä honkia humisee"
mutta ei kuitenkaan kovin paljon näillä seuduilla...















mäkikylän suolla ajettin palaturvetta aumoihin ja perattiin ojia. turvetta saatiin tänä vuonna varastoihin kuulemma melko mukavasti.















joo lepo vaan, ei tarvi mun takia nousta!














eräs tuttu rakentaa melko jykevistä käsinvuolluista hirsistä tupaa perännejärven rannalle. sisustus- ja pihahommia vielä jäljellä















jahas. tähän loppuun vielä sanomalehtikatsaus:

keskiviikko 26. elokuuta 2009

koskenlaskua virroilla

kokemäenjoen vesistöreitin latvavedethän kulkevat ähtärin ja virtain kautta tampereen suuntaan. tuo toisveden pohjoispää on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle mulla, joten eilen ajattelin paikata asian.


sillointällöin täälläkin joku näkee vielä ensimmäistä kertaa elämässään varjoliitimen ;)














pylkkäänkoski on ensimmäinen koski ähtäristä virtain suuntaan. pudotuskorkeus vehkajärvestä vuolteenjärveen vain n. 1m














tästä koskesta koko killinkosken kylä on saanut nimensä. vaan missä vesi?
















no vesi menee kylän alta metterin rannalla sijaitsevan voimalaitoksen turbiiniin, joten ei jouda killinkoskeen vettä virtaamaan...
oikean alakulman pato rajoittaa veden kulkua killinkoskeen. pudotuskorkeus vuolteenjärvestä metteriin on peräti 23 metriä. mainittakoon, että tammerkoskenkaan pudotuskorkeus ei ole kuin 18 metriä. mikäli killinkoski
ei olisi näin latvavesillä, olisi herra finlayson saattanut perustaa
tehtaansa killinkoskelle ja näin se olisikin tampereen sijaan "killi" pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki!















soininkoskessakin on voimalaitos, vaikka pudotuskorkeutta on vain 7 metriä. tässä oikeastaan koko soininkylä samassa kuvassa. soininjoki virtaa metteristä kahilanjärveen, eikä nimi liity mitenkään paikkakuntaan nimeltä soini...















oops.. äkkiä korkeutta, etteivät metterin pyssymiehet ammu sorsana!














volanterinkoski lienee saanut nimensä volanterin tilan isännän mukaan.














välivedestä enonkosken kautta virtaava vesi tavoittaa viimein virtain toisveden. koski on tuon sillan alla.














tämän jälkeen kokemäen vesistöreitti virtaileekin rauhallisemmin. ainoastaan herraskoski, murole ja tammerkoski saavat enää vesiin rivakampaa vauhtia ennen poria. noo, onhan siellä vielä joitain mitättömämpiä koskia mm. vammalassa.

ohtolan satamassa m/s tarjennekin joskus kävi kääntymässä. ei käy enää. entisen puutavarayhtiön satama on nykyään yksityisomistuksessa. minäkin pidin tuossa laiturissa kimppavenettä takavuosina. taisi maksaa 100 mk/kesä laituripaikka silloin.
tuo järven pohja on muuten puusta tehty! tukinuiton aikaan nimittäin osa puutavarasta vajosi pohjaan ja myös jäi sinne. yhtenä kesänä niitä kaverin tuosta kanssa nostettiin iso pino polttopuuksi ja teinpä niistä vielä liiterinkin mökille. yllättävän hyvin säilyy puutavara vuosikymmenet järven pohjassa.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

karijoen keikutukset

lauantai-iltana suuri joukko kerholaisia innostui ajelemaan karijoelle asti, jonne kuulemma oli kolme kuumailmapalloakin tulossa lennolle. keliennustehan ei mitenkään varma ollut, mutta iltatyyntymiseen maan pinnan lähellä luotettiin, vaikka päivällä tuuli olikin kohtalaisen voimakasta.
niinhän siinä kävi, että ennen iltakahdeksaa tuuli oli jo kelvollista startteihin. yhdeksänköhän siipeä siinä sitten kävi illan mittaan karijoen taivaalla?














olihan meillä arvovaltainen yleisökin starttien onnistumista seuraamassa :)














pallot menivät starttaamaan "möykkyyn", mutta me löysimme ihanteellisen starttipaikan aivan karijoen keskustan tuntumasta.
heikki ja tero kisailemassa. kumpi se oikeen kulkee, vellu vai reaction?

















lappväärtin tien varrella on erikoinen vanha kuollut puu. se on kuulemma "piiskoopuu", jossa on entisajan rikolliset ovat saaneet tuta rikoksiensa seuraukset. tähän löytyy vielä karijokelainen "urbaanitarinakin", kunhan tässä vielä vähän kaivelen... :)
















ihan selvä kummitustalo karijoella. luonto alkaa ottamaan jo valtaa ihmisen tekeleistä.
















karijoen keskustaa. paloasemalla kokoonnuimme pallolentäjien kanssa. heillä joku yleisölennätys oli menossa. halusivat startata kauempaa möykystä sen takia, että tuuli ei olisi ihan heti merelle vienyt.
meri olikin melko lähellä. lentojen jälkeen kävimme roskaruokaa nauttimassa kuvassakin näkyvässä "susiluolassa"



















tässä karijoen hyppyrimäki sekä pyhävuori (korkeamman maston juurella), jossa joidenkin arvioiden mukaan on suomen vanhimmat sivilisaation merkit löydetty (susiluola)
ja rikkonainen horisontti siis merenrantaa kristiinanakupungissa.
















marko (m) matalissa. keli oli oikeastaan melko "häijy" eli melkoista keikutusta oli koko puolituntinen ilmassa.

















turbulenssia ja kovaa tuulta ihan matalissakin. lentosääntöjä joutui rikkomaan jo ihan turvallisuussyistä (jolloin se ei enää olekaan rikkomus:), että pääsi yleensä lähtöpaikalle takaisin. kummallista vaihtelua oli tuulenvoimakkuudella vielä ihan matalallakin. välillä eteni, välillä pakitti.
karijoella elonkorjuutyöt olivat päässeet jo hyvään vauhtiin.















karijoella viljellään viljan lisäksi paljon myös perunaa. tämä perunatilallinen on varautunut perunalaatikoista päätellen melko suureen satoon.














teron siipi on syttynyt tuleen!















hmnn... mitäs tähän loppun ny sitten keksis?

olkoon vaikka tämä. mikähän juttu tuolla hautausmaalla on menossa, kun on niin paljon punaista kivien juurilla?
punaiset kukat olleet tarjouksessa?

perjantai 21. elokuuta 2009

suunnitelmat muuttuu

tänään (torstaina) oli luvassa koko viikon heikkotuulisin päivä. hallayön jälkeen järven pinta oli tyyni vielä pitkään aamupäivälläkin ja taivaalle alkoi muodostua pilvilauttaa.
jossain vaiheessa iltapäivää havahduttiin tilanteeseen ja alkoi niin perkeleellinen täpinä ja soittorinki, että minne mentäis lentämään? nythän ei sitten moneen päivään lentokeliä ole edes luvattu. arton ja heikin sain innostumaan "pihlajaveden reitistä", eli lennettäisiin virtain kotalasta pihlajaveden vesistöreittiä aina valkeajärvelle asti ja siitä sitten vielä liesjärven kautta ähtärin myllymäelle, jos vain gaso piisaisi. tuulikin olisi sivumyötäinen?
matkalla kotalaan alkoi jo epäilyttämään. ettei vaan illaksi povattu kiihtyvä tuuli olisi jo alkanut posottaa? soitto heikille vahvisti arvelumme. heikki kertoi että virroilla tuulee jo niin, että tukka päästä lähtee!


lisäksi korkeapaineen selänteen mentyä juuri pari tuntia sitten ähtärin ohi, oli tuulikin kääntynyt lounaaseen, joka taas sai pihlajaveden tuntumaan huonolta määrämaalilta.
käytiin kuitenkin killissä (autolla) kahveella ja ajeltiin sitten samantien takaisin kotiin. havupuut olevinaan huojuivat aina vain liikaa kamoja autosta purkaessamme.
menin kotiin ja avasin vielä kerran lentäjien sääpalvelun. siinä ja siinä rajoillahan se on tuon tuulen kanssa ja iltaa kohti yhä vain huonommaksi menee.
lentokiiman vallassa vilkuilin ikkunasta puiden latvuksia ja olin huomaavinani, ettei ne nyt niin hirvittävästi huoju...
kun on uskossaan vahva, saa se tekemään väkeviä asioita. uskoin lentokeliin ja lähdin ajelemaan hautolahteen, velipojan pellolle. artolle en enää uudestaan kehdannut soittaa, kun olin jo kerran turhaan häirinnyt :)
pari kertaa tuulessa siipeä päälle nostaessani vakuutuin kelin olevan ihan lennettävää. täyspilvikattoinen taivas ei päästä aurinkoa ilmaa sekaamaan.
parilla askeleella loikkasin ilmoille, joka tuntuikin heti ihan kelvolliselta. matalissa nyt jotain möykytystä, mutta huonommallakin kelillä on monta kertaa lennetty.

ajan merkit olivat kyläkunnilla nähtävissä. kyllä pian piisaa starttipaikkoja ihan joka tuulelle !



















moni harmittelee, kun järvien vedet ovat nyt alhaalla (ehkä jopa n. 1,5 metriä korkeimmasta vedenkorkeudesta).
minusta rantojen virkistyskäyttö vain paranee, kun pajupuskatonta rantakaistaletta on näkyvissä 5-10 metriä. voi esim. lenkkeillä/vaellella rannoilla ja heittokalastus onnistuu myös kuivin jaloin rannoilta. rannat ovat niin pusikoituneet, että kaikki tämä on mahdotonta korkean veden aikana.
















edestä lukien: saviniemi, pusaanlahti, pusaankylä, pusaanjärvi ja taustalla alastaipaleen kylä
















tuttuja seutuja nää mulle. vasemmalla metsässä velipojan perheen ensimmäinen talo ja laituri on vanhempieni nykyisen asuinpaikan rannassa pusaankylässä. talokin hieman pilkottaa mäntyjen seasta.
















pakarinkosken suvannon jälkeen veden virtaus kiihtyy uudelleen kivelänkoskessa. tosin virtaama on nyt niin pieni, että "koski" on vain kosken irvikuva nykyään.
















peränteen saaret tutuiksi :)
















muut kuvassa näkyvät saaret/luodot ovat karttoihin nimeämättömiä maa-alueita ja kenenkään omistamattomia nk. "jakokunnan maita", enkä edes paikallisten ole kuulleen kutsuvan niitä millään erityisellä nimellä.
outoa. luulisi nyt vuosisatojen aikana nimen keksityn noille? noo, pitää muistaa, että vesi laskettiin nykykorkeuteen peränteessäkin joskus 1940-luvulla? olisihan tässä silti ollut aikaa 70 vuotta keksiä saarille nimiä..
"kyrpäkarista" olen kyllä kuullut alastaipalelaisten puhuvan, mutta mikä se noista sitten on, sitä en osaa sanoa.



muuten, tätä kirjoittaessa ilma on lähes seisahtunutta....
lentämään siitä!!!

keskiviikko 19. elokuuta 2009

hatara ilmapuolustus jalasjärvellä :(

sehän oli eilisillalle luvannu ihan kelpo keliä moottoroitua varjoliitoa ajatellen. arton ja henryn kanssa kokoonnuttiin ähtärin ehkä parhaalle starttipaikalle, peränteen kankaansaloon.
mielessä oli lentää pihlajavedelle, mutta kohtalaisen kova sivuvastainen tuuli sai meidät luopumaan ajatuksesta.
haa! kohtalaisen kovaa tuulta siis. minnehän se tuuli sitten oikein menisi?
kartta esiin ja viivottimella katsottiin, että tuuli veisi tankillisella kauhajoen nummijärvelle, mutta pitää muistaa ottaa huomioon se, että ylätuuli on aina 30 astettä coreolisvoiman ansiosta myötäpäivään kääntyneenä pintatuuleen nähden. uusi suunta kartalle... näyttäs vievän jalasjärvelle. ja bensaakin jää vielä tähteelle :) sinne sitten siis!
varmaan nähdään jalasjärvisiä lajitovereitakin ilmassa upean kelin houkuttelemina?

henry oppilaana laitettiin ensin tietysti tuulta haistelemaan. saatiin samalla hänelle yksi koululento lisää. henryhän on vanha tekijä tuossa tuulityhmyrin hommassa. termiikit, nostot ja turbulenssit kaikki kokenut...
kun ei henryä pahemmin keikuttanut, uskallettiin artonkin kanssa startata. sovimme ennen lennon alkua, että pysytään kimpassa ja lennetään jalasjärvelle.

arto kertoi lennon jälkeen plasmalla ajelleensa ainoastaan termotrimmit (negatiiviset) päällä musta heittämällä ohi! takaviistoon summissa roiskaistu valokuva kertoo kuitenkin totuuden. siellä painetaan spiidiä hullunkiilto silmissä :)
onkohan tuon miehen puheisiin enää mitään luottamista?















henry lentää kohti auringonlaskua



















alavuden sapsalammesta kehtaa vielä toisenkin kuvan laittaa, kun on niin luonnonkaunis paikka. taustalla virtain toisvesi.





















jukkahan se informoi, että nilkkaa tukevat kengät eivät ole niinkään "must", mutta nilkan lihaksien kehittäminen on. minäkin aloitin juuri eilen nilkkalihasten kehittämisen ostamalla lidlistä yhdeksällä eurolla uudet lentokengät!
alla kalakaoski peejoella.
















matkaa taitettiin 700-900 metrin korkeudessa aina peejoelle asti. siitä alkoikin sitten peltoaukea kohti jalasjärveä ja saattoi turvallisesti lennellä ihan lentosääntöjen mukaisessa minimilentokorkeudessa.
alavallissa voimaperäistä karjankasvatusta















viljakuvioita jalasjärveläiseen tapaan.
















juna pysähtyy alavalliin raiteelle neljä. matkustajia pyydetään asettautumaan jonoihin ja välttämään tungosta!
















en oo asiantuntija, mutta eiköhän tää mahda olla alavallin keskusta?


















"on rakkautemme syvä, kuin hirvijärvi" laulaa rehupiikles "jalasrakkautta" kappaleessaan. laulussa tarkoitetaan nimenomaan jalasjärven hirvijärveä.















jalasjärvihän tunnetaan lukuisista tuulimyllyistään. tässä yksi melko heikossa hapessa oleva.

















säästän teidät nyt jalasjärven kirkon ja keskustan kuvilta ja mennään suoraan laskupaikalle. kuski ennätti juuri samaan aikaan tuohon seinäjoentien nesteelle. laskeuduimme aivan aseman viereen.















muttamuttamutta... missä olivat kaikki jalasjärviset paramotoristit??? helppohan tänne on kenen tahansa kulkijan tulla, kun ei kukaan oo rajoja vahtimassa....
tapsan kanssa soiteltiin ja hän kovasti ihmetteli, kun oli nähnyt "kolome vaaliaa" liidintä keskustan yllä :)