Seuraajat

lauantai 20. huhtikuuta 2013

tulvaturismia


eepeellä on menossa kuulemma noin sataan vuoteen pahimmat tulvat ja väki ramppaa niitä ihmettelemässä vaivaksi asti. mun on aina tehny mieli käydä ilmiötä kattelemassa ilmastakäsin, mutta tälle päivälle oli luvassa taas aivan liian kovia tuulia varjoliitimelle.
pieni soittokierros paljasti, ettei ultrakevyellekään tuuliolosuhteet tänään olisi mielekkäät. 
sain lopulta mäkysen erkin seinäjoelta lähtemään epik:n cessnalla pikku lenkille maakuntaan tilanteeseen tutustumaan. samaan kyytiin sain kustannuksia jakamaan houkutelluksi vielä pari muutakin kerholaista.
tuollainenoikea lentokone ei vielä ole tällaisista tuulista moksiskaan.

cessnasta sai sivuikkunankin auki kuvausta varten, kunhan vähän hidastettiin nopeutta. viima oli tosin melkoinen, enkä sitä montaa kertaa aukaissut. koneen lasit olivat myös melko naarmuttomat, joten pahoja heijastuimia kuviin ei tullut lasinläpi kuvatessakaan. 


tässä ilmajoen ja seinäjoen välisellä peltoaukealla on suomen suurin tulvajärvi



mikäs ihme se on, ettei kyrönjoen vesi pysy uomassa kun se on kaivettu aikoinaan mäen päällä!








saattaa ilmajoen jätevesipuhdistamoltakin lähteä tavaraa tulvavesien mukaan?




fossilassa ei kaikista taloista enää pääse nappaskengissä maantielle

























pirilässä tiedetään ainakin yhden rantaterassin lähteneen kulkemaan tulvavesien mukana.











 
kuinkahan paljo rehupaaleja kaikenkaikkiaan kulkeutuu meren rantaan koivulahteen asti?
 oikeen tarkka isäntä ei tee rehua itte ollenkaan vaan poimii talteen alajuoksulla tulvan tuomat...




ilmajoen alajoelta lähdimme seuraamaan jokea alajuoksulle päin. halkosaaressa on vettä päästetty pelloille myös tulvavahinkojen estämiseksi


sensijaan munakassa vesi pysyi uomassaan. oik alakulmassa olevasta patoluukusta vesi voidaan tarvittaessa päästää pellolle, mikäli se uhkaa asutusta.


ylistaro näytti melko kuivalta, mutta isokyrön valtaalassa orismalanjoki oli paisunut yli äyräiden.



tämän jälkeen vaihdettiin jokea ja oikaistiin lapuanjoen maisemiin. liinamaassa on takuuvarmat tulvat tähän aikaan melkein joka vuosi, joten sinne sitten!
 aika märältähän se nytkin näytti.



tää on se lapuanjoen pahin paikka oikeestaan aina


jäistä on enää rippeet jäljellä ja isompia yllätyksiä tulvissa ei enää ole odotettavissa.
 juuri jääpadot aiheuttavat "pullonkauloja" joen virtaamaan ja vesi saattaa paikoitellen nousta niiden vuoksi hyvinkin nopeasti.








laiturissa jokiuoman erottaa vain jotenkuten sen reunoilla kasvavasta puustosta



























"heilautappas vähän siivelle, niin saan tommosta kunnon karttakuvaakin, ettei aina tuu vaan viistokuvaa" ;)
 
 

mikähän lintu bongattiinhärmässä?

kuvan nähneet "asiantuntijat"ovat arvioineet linnun olevan mm. kiljukotkan, arokotkan, maakotkan, hanhikorppikotkan, hiirihaukan ja piekanan.

vaikka kuva on tärähtänyt ja vastavaloon otettu kotkaksi sen kuulemma varmuudella erottaa seitsemästä "sormisulasta" siivenkärjissä. 










kauhavanjoen ja lapuanjoen yhtymäkohta kankaankylän lähistöllä














































lapuallakaan ei isompia vesimääriä näkynyt. mitä nyt vähän poutussa pärsäsi penkoille























jahas, lapuan ruhassa näemmä kuivaharjoitellaan paramoottorilentoa ;)







näin lähellä kaupunkiasutusta nousee seinäjoen vesi

















seinäjoen kentän muutama vuosi sitten remontoitu ja jatkettu parin kilometrin kiitotie on nykyään vähällä käytöllä reittiliikenteen loputtua.




lopuksi kävimme tutustumassa epik:n tiloihin seinäjoen lentokentän laidalla. jotkut ne aloittaa ilmailuharrastuksen tekemällä ensin lentokoneen!



jos nyt oikein ymmärsin, tulee tuosta puukoneesta klemm kl 25 näköiskopio. kyseessä on vanha konetyyppi. vielä joku aika suomessakin lentokunnossa esiintynyt yksilö oli ristitty "adolf aarno" nimellä ilmeisesti kunnainosoituksena ensimmäisenä suomessa lentäneen henkilön mukaan.









tiistai 9. huhtikuuta 2013

kalakukkoje kaapungissa

tälle päivää oli kuopion seudulle luvassa ehkä ne parhaat säät koko suomessa. koska mulle ei ole vielä aiemmin tarjoutunut tilaisuutta lentää kuopiossa, oli lähtöpäätös savonmaan matkasta helppo tehdä.
itse kaupunki onkin paras ilmastakäsin katsella juuri talvella, johtuen paikan erityislaatuisuudesta. kaupunki on nimittäin rakennettu vesien ympäröimälle niemelle ja senverran tiheään, että kelvolliset varalaskupaikat sulavesien aikaan ovat todella kortilla. toinen juttu tietysti että jäältä aivan kaupungin läheltä toimittaessa voidaan käyttää haja-asutusalueen minimilentokorkeutta, joka taas mahdollistaa kuvauskohteiden lähelle menemisen/tarkemmat kuvat.

itäsuomeen päin suuntautuvassa päivämatkailussa on yksi ärsyttävä piirre. aurinko häikäisee silmiä mennentullen :(




 paikanpäälle keskellä arkipäivää oli saatu houkuteltua puolenkymmentä pilottia.
kokenut kuopionkävijä jari valmistautuu neljänteen lentoonsa savon sydämessä.



 starttipaikaksi valikoitui itkonniemestä vehmersalmen suuntaan lähtevä jäätie. tämä tielaitoksen ylläpitämä virallinen jäätie lyhentää paikkakuntien välistä ajomatkaa talvisaikaan jopa 20km. tie oli tältä keväältä jo suljettu, mutta vielä siinä autoja kulki "omalla vastuulla"


itkonniemessä on muuten joskus ollut kovat paikat :)




sorjosen petri oli tullut kuopioon lentelemään etelä-savon mikkelistä.


lennonjohdon työtaakkaa helpottaaksemme hankimme tornista etukäteen nk. "yhteisplaanin"
 rajoitettuna aikana, rajoitetulla alueella ja rajoitetulla korkeudella voisimme vapaasti toteuttaa lentojamme myös ctr- eli rissalan kentän lähialueella ilman kaksipuolista radioyhteyttä lennonjohtotorniin. lennonjohdon mukaan kuopion ilmatila oli tänään muutenkin todella ruuhkainen, mutta aina sinne yksi vinka sekaan sopi korkeusmittareidemme kalibroinnin tarkastamaan :)

saimme 1100 jalkaa merenpinnasta eli täsmälleen ctr:n ylärajan.
 jari on juuri startannut ja ottaa korkeutta kaupungin yllä.


kaupungin keskustaa


tor ol revittynnä aaki, ku aatoille pittee suaha lissee parkkitilloo muan alle.


puijon tornin alapuolella pääasiassa lenneltiin. oikeassa alakulmassa muuten kuopion vankila. laitos toimii lähinnä tutkintavankilana ja siten vankipaikkojakin on vain 75
 henkilökuntaa heitä varten tarvitaan 65


matkustajasatama luki kartassa tällä kohtaa


asuntoaluetta männistö/itkonniemi seutuvilla


saaristokaupunki on luontainen ja ainoa asutuksen leviämissuunta kuopiossa. itse niemi jossa kaupunki sijaitsee, kun alkaa olla jo täyteenrakennettu. arvailen, että täällä kaavamääräyksissä on maininta kattopellin väristä.


paitsi rantatontin omistajilla ;)



kallavees, kallavees...
väinolänniemen seutuja vastavaloon kuvattuna.
kuopiossa on jäällä runsaasti kaikenlaisia ulkoilureittejä ja asukkaat näyttivät niitä todella paljon käyttävänkin hyväkseen. ainakin näin auringonpaisteella...


muutenkin kuopio yllätti ainakin minut "suuruudellaan".
eipä ole aiemmin tullut tarkistettua edes sen asukaslukua. se on nykyään kuulemma yli 100.000
 rantaviivaa kuopiosta löytyy 2500km ja saariakin pitkälti toistatuhatta =O
kuopio on mulle ollut aiemmin vain se "savolaisten pikku pääkaupunki jossain siellä kallaveden rannalla" ;)

sotilaskohteiden ilmavalokuvaus on kielletty, mutta tässä kemiallisten aseiden tuotantolaitoksessa oli niin kauniit värit että en voinut vastustaa kiusausta...


 keilankannan silta kulkee kerrostalon läpi?


haapaniemessä sijaitsee kuopion lämpövoimalaitos


öljysatama ja kuopion tulli kumpusaaressa. lehtitietojen mukaan oikea jäänmurtaja avaa huomenna väylän kallavedelle myös tähän satamaan.




kuopiossakin voi pelata potkupalloa kesät talvet vihreellä nurmella.


itkonniemen vanhan tehtaan piipustakin on kolme hurjapäätä hypännyt basehypyn kuulemma vain kolmisen viikkoa sitten.
 tehtaassa on alunperin tehty tulitikkuja ja myöhempinä vuosina upm on tuottanut siellä vaneria.

oik yläkulmassa näkyy savon sellun tehtaan savut. tuuli kävi lentojemme aikaan pohjoisesta joten "rahan hajun" aisti selvästi myös lennolla :)


jahas.
 paikkakuntalaiset harrastajat ervasti ja klemetti siellä suunnittelevat myös maastairtautumista.



katolla lukee atria mutta autossa pouttu...


kallansiltaa peruskorjataan


reilun tunnin lennolla ennätti tutkia kuopion melko tarkoin ja oli tullut aika mennä laskuun.

  savostaha ee kehtoo iliman kalakukkoa kotio männä!
kuopion reissu sai arvoisensa lopun kuopion torilla hanna partasen kalakukkokioskilla :)






lauantai 6. huhtikuuta 2013

moikipää...

...etelälounas 1m/s, +6, aurinkoista, meriveden pinnankorkeus -50cm.
voiko siis parempaa toivoa keskivertoparamoottorilentäjä?
 moikipäässä on tuuleskellut joskus enemmänkin. joulukuussa vuonna 1975 mitattiin moikipäässä 10 min keskituuleksi 31m/s, joka on edelleen suomen tuuliennätys =0

rannikkoseudulle matkatessa oli hämmästyttävää nähdä, kuinka vähän lunta on enää maassa vaasan seuduilla.
 ähtärissä kahlasin munia myöten hangessa eilen moottorikelkan kanssa ja täällä on pellot paljaana jo!


melko merkittävissä maisemissa olimme suunnitelleet tämän päivän lentomme lennettävän:




 moikipäässä on muutenkin infra kohdallaan paramoottorilentoja ajatellen. starttipaikaksi valikoitui aivan luonnostaan bredskäretin kalasatama sen sisältämien palvelujen vuoksi ;)

 
 reilut puolenkymmentä kerholaista saatiin kasalle tänään maalahteen meren jäälle huippuolosuhteisiin.
"jp" ehätti ilmoille ensin





arton kanssa siitä hipsittiin pian perään. arto lähti tavoittelemaan merenkurkun perimmäisiä luotoja, mutta mua kiinnosti enemmän rakennettu maisema.  bergön saari on ympärivuotisen  lossiyhteyden päässä mantereesta. muinoin saaren nimi oli vardö (susiluoto), mutta asukkaat kokivat sen halventavaksi nimeksi ja vaihtoivat saaren nimen.
 entinen itsenäinen kunta liitettiin maalahteen vuonna 1973, mutta on yhä melko eristynyt alue sijaintinsa ja kulkuyhteyksiensä takia.



 ääk!
tie päättyy järveen! että pitikin lähteä :)
lauttayhteyden tämä pää onkin jo korsnäsin puolta.



bergössä on oma kirkkokin



kylänraittia. horisontissa vasemmalla muuten ruåttin rannikko...
 


no, tämä kylä oli äkkiä katottu. mitäs sitten?  aamupäivästä keli ei ehkä olisi vielä kovin "tinttinen" mantereen puolellakaan? nojoo, suunta sitten kohti molpea, eli suomeksi moikipäätä.

moikipään kirkonkylää



saattoi muuten olla ensimmäinen kerta, kun moottoroitu varjoliidin nähdään näillä seuduin?


joka niemen notkoon ja saarelmaan...
 saaritontti kasvaa näillä seuduilla koko ajan siten, että maanpinta kohoaa merestä n. 1cm/vuosi. eli esim. 500 vuoden päästä näillekin tonteille ajellaan autolla myös kesäisin



idyllisiä veneveajoja moikipään finnhamnsvikeninlahdella





danspaviljong luki kartassa tällä kohtaa. mitä ikinä se sitten merkitseekin ;)



tuulellakäyvät ;)
 korsnäsin merituulipuisto taustalla.





mauri kertaa alueen vesistöstä pyydystämänsä ahvenen strategisia mittoja artolle.
 arto lupasi tuoda katiskansa jo ensi kevään näille vesille...



oman lentoni jälkeen treenailtiin laihialaisten ilpon ja maurin kanssa paramoottoristartteja
  ilpon eka yritys paramoottorilla johti heti ylösnousemukseen!


kivat lennot ennennäkemättömissä maisemissa loistosäässä ja -seurassa.
kiitos kaikille mukanaolleille!