Seuraajat

maanantai 28. helmikuuta 2011

uusia leluja

pikkupojat erottaa isoista kuulemma ainoastaan lelujen hinta ;)
tein tässä hiljattain heräteostoksen, nimittäin uuden macjetin! viikko sitten jo kävin lyhyen lennon sillä heittämässä.















värit noudattelee
mulle mieluista linjaa, keltaista ja oranssia eli lämpimiä värejä!
ensimmäisellä kerralla oli hieman vaikeuksia saada liidintä lentotilaan. kaikki siivet kun vaativat omanlaisensa tekniikan. tänään ajattelin mennä peränteelle hieman treenaamaan tälle siivelle sopivaa tekniikkaa.
sopiva tekniikka löytyikin heti ensimmäisellä yrityksellä. macjetillä pitää lähteä trimmit kiinni kädet koukussa, että eroa a ja d kantohihnojen välille tulee tarpeeksi ja siipi nousee nopeasti lentotilaan.

kamerakin tuli mukaan, mutta keli oli suttuinen ja kuvat ovat mitä ovat.
alastaipalella käväisin pyörähtämässä pakarin sillan tuntumassa. kuvia tutuista maisemista:




























hyydepato muodostumassa kirkkosalmeen ?-) äkkiä pioneerit keuruulta apuun!













uusi siipi vaikutti oikein miellyttävältä, nyt kun oli aikaa enempi ominaisuuksiin tutustua. nostovoimaiselta tuntui edelliseen verrattuna. vaikka mulla ei oo kierroslukumittaria koneessa, jo korvakuulolta saattoi havaita sen tavitsevan vaakalennossa pysyäkseen huomattavasti vähemmän kierroksia. siivenkärkiohjaus oli yllättävän tehokas. tosin eipä mulla ole vertailukohtaa tästä, kun ei ennen ole tuollaisia varusteita aikaisemmissa siivissäni edes ollut. laskeutumisominaisuudet havaitsin hyviksi jo ensilennolla. ei ollut näköjään sekään mikään sattuma...

hommasinhan mää tämmösenkin reilu viikko sitten. kahdenistuttava walkerjet 340 trike.
















sitä ei ollut tosin kauaa ilo omistaa. raimo sillä aikoo lennellä jatkossa kortesjärven maisemissa

lauantai 26. helmikuuta 2011

rehevää ja ravinteikasta

televisiota mun tulee katteltua melko vähän. oikeastaan ainoat ohjelmat, minä takia tv:n ääreen tulee vasiten tälläydyttyä, ovat luontodokumentit.
kaavahan näissä on melkein aina sama. seurataan lajien vuodenkiertoa ja selviytymistä elämän kiertokulussa. silti näihin ei kyllästy koskaan...

lajien pärjäämisessä näyttää olevan usein kyse sopivien ruokamaiden löytymisestä. välillä joudutaan tekemään jopa tuhansien kilometrien vaelluksia ravinnon perässä.

ravintoketjun alkupäässä ovat pieneliöt. vesi ja auringonvalo ovat kaiken elämän edellytys. niinpä nämä "ruoka-aitat" yleensä löytyvätkin sieltä, missä on vettä, ravinteita, auringonvaloa ja näiden synnyttämä kasvi- ja pieneliöstökanta. isompi syö pienempiään ja ravinto houkuttelee paikalle koko ravintoketjun edustajat. tällainen ravinteikas alue suorastaan kuhisee elämää ja kaikki lajit pääsevät osalliseksi yltäkylläisyydestä, joka auttaa selviytymään taas niukkojen aikojen yli.

tämmönen vaan tuli mieleen, kun meillä suomessa vesistöihin pääseet ravinteet ovat kirosana ja erittäin tuomittava asia...



















tämän kun vielä joku selittäis, niin sitten olisikin kaikki selvää ;)

lauantai 19. helmikuuta 2011

pakkastreenit

aamulla ruotsalaisen anders celsiuksen laatimalla asteikolla elohopeapatsas oli kapillaariputkessa vajonnut osoittamaan -34,2 astetta ähtärissä. koska luvassa oli kuitenkin "lämmin" eteläinen ilmavirtaus päivemmällä, kokoonnuimme viiden kerhomme oppilaan kanssa treenaileen varjoliitoa peränteelle.

auringossa on jo voimaa! sen havaitsimme puolenpäivän aikoihin, jolloin aloittelimme harjoitukset.
















muutama kuva päivältä. asko sai tänään narulennot täyteen ja aloittaa huomenna moottoriharjoitukset.

































huolimattomat lentoonlähtövalmistelut saattaisivat aiheuttaa vaaratilanteita, mutta koulutusohjeiden noudattaminen karsii kyllä virheet pois ennen lennon alkua.










































































hieno päivä kaikenkaikkiaan. homma sujui ja saatiin nelisenkymmentä hinausta tänään, vaikka lopeteltiinkin jo hyvissä ajoin ennen auringonlaskua.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

vl-opekurssi-räyskälä, jakso II

tänä viikonloppuna oli tarkoitus puristaa loppuun kuukausi sitten aloitettu varjoliidon opettajakurssi. neljästä kokelaasta kolme pääsi paikalle ja estynyt joutuu tekemään suorituksensa kerhossaan myöhemmin.
keliolosuhteet olivat "rapsakat" ja koko ohjelma-aikataulu eli viikonlopun aikana kelitilanteen mukaan. ykkössijalla olivat ulkosalla toteutettavat lentosuorituksien opettaminen, käytännön harjoitusoppitunnit ja opekokelaiden tarkastuslennot.
pieni mahdollisuus oli ennusteiden mukaan, että la aamupäivällä keli olisi kelvollista tuulen suhteen. huovialan matin pitäessä oppitunteja lennonvarmistuksesta, menimme mikan kanssa tutkimaan olosuhteita räyskälän auratulle kiitotielle lauantaiaamupäivällä. noo, ainakaan kiitotien sivussa n. kahden metrin päässä olosuhteet olivat melko kelvottomat ;(
















tuuli oli puuskaista, mutta välillä oli ihan startattaviakin hetkiä. optimistisesti ajattelin, että siinä voisi hyvin mosalla tehdä semmoisen pienen "kelinhaistelulennon"
startti jo oli melko äkkinäisen näköistä. mika kertoi jälkeenpäin, että siiven etureuna oli tullut "sisään" juuri maastairtautumishetkellä. itse en sitä havainnut. ihmettelin vain, kuinka korkeus vajosi yllättäin uudestaan hangen pintaan?
no, siiven saatua kunnolla ilmaa alleen pakenin alatuulen puolelle, vähemmän turbulenttiselle puolelle kenttää.
aika röykkyseltähän se tuntui sielläkin, mutta pienen hetken ajaksi tohdin kameran kaivaa esiin n. 50 m korkeudessa. räyskälän lentokentän rakennuksia eräänä tuulisena ja kylmänä helmikuun päivänä vuonna 2011.















palailin hitaasti vastatuulessa muutaman sadan metrin päästä takaisin starttipaikkaa kohti ja juuri kun olin kiitotien reunan lähellä, sammutin moottorin. jostain siihen sitten osui ilmakuoppa ja viimeiset kymmenen metriä tipahdin "kuin kaivoon"
onneksi alla oli n. 70 senttiä lunta, joten tuloksena oli vain harmistus ja kosolti hikipisaroita kamppeita raahatessa hangesta ihmisten ilmoille. harvoin menee kelin arviointi näin pieleen, mutta nyt siinä oli vähän ylimääräistä painetta, kun piti arvioida kelin soveltuvuutta käytännön lentoharjoituksiin kurssilla. päätelmä oli, että tänään emme voi lentoja suorittaa.... :(
mika oli tilannut pelipaikalle ihan oikeita "harjoitusvastustajia" opekokelaillemme.
vajaan kymmenen hengen porukka oli lajin harrastajia, joilla viime lennosta oli venähtänyt aikaa jo kosolti tai muuten kaipasivat briiffausta lentoihinsa. olipa joukossa yksi sellainenkin, jonka kelppari laitettiin uudelleen voimaan tarkastuslentomenettelyllä.
näitä kavereita käytimme hyväksi käytännön lennonopetusharjoittelutilanteissa.
he olivat kotoisin eteläisestä suomesta, lähinnä esv:n jäsenistöä.
















lyhyen tutustumisen jälkeen siirryimme käytännön opetusharjoitteluihin eli opekokelaat opastivat näitä meidän "harjoitusvastustajia" aivan kuten he olisivat olleet oikeita oppilaita.
maakäsittelytreeneillä tietty aloiteltiin, kuten oikeassakin liidinkoulutuksessa!













olavin oppituntiharjoitus koski mm. liitimen lentoonlähtökuntoon saattamista















juhon harjoitusoppitunti menossa esimerkin voimalla.















ja kuinka ollakkaan, keli seestyi lopulta kuitenkin ihan kelvolliseksi lentotoimintaan lauantai-iltapäivän ainana :)))

hinauksista vastasi koko ajan mika, koska muilla ei ollut kokemusta suio:n kitkakelan käytöstä.















seuraavaksi vuorossa olivat opekokelaiden oman lentotaidon osoittamiset.

olavin tarkastuslento alkuvaiheessa.














koska aikaikkuna oli rajallinen, yhdistin näihin myös opetusnäytteet kultakin "oppilaan" ohjaamisessa lentosuorituksen aikana.
juholla alkaa olemaan korkeutta jo ihan tarpeeksi hänelle annettuja lentoliikkeitä varten.

















juho laskeutuu tarkastuslennoltaan. hyvältä näyttää tässä vaiheessa...
















...mutta lasku päättyy kaatumiseen ja juho jää kiitotielle makaamaan. mitäs nyt tehdään ?!?
















kyseessähän oli tietysti ilkan suorituksen arviointia harjoituksen muodossa ;)
siis mitä se ilkka opettajana tekee, kun oppilas kaatuu laskussa, eikä nouse ylös, saati reagoi hänelle esitettyihin kysymyksiin!
noo, itse en tätä keksinyt, vaan se taitaa olla saikkosen ramin mulle omalla opekurssillani aikoinaan valmistelema "källi" ;)
erittäin hyödyllinen, yllättävä/todentuntuinen ja opettavainen harjoitus kuitenkin ihan kaikille osallisille.
tarkkarit saatiin läpi (kun kaikki onnistuivat laskeutumaan kiitotielle-määritelty laskualue ja tekemään muutkin pyytämäni kommervenkit:)

tässä olavi valmistautuu lennolleen "oppilaana" ja juho on asettautunut "lennonopettajan" rooliin














ilkan vuoro pelata lennonopettajan paikkaa

















illan viimeisiä viedään auringon painuessa mailleen.














lentokentillä näkee myös lentokoneita...


















pitkän viikonlopun aikana opetusryhmä hitsautui yhteen ja aina ei välttämättä edes tiennyt kuka opetti ja kuka oli oppilaana:) antoisaa oli puolin ja toisin!
















kiitän omasta puolestani suomen urheiluilmailuopistoa, mikaa, opeoppilaita ja paikalle vaivautuneita "harjoitusvastustajia" erittäin mielenkiintoisesta viikonlopusta!

see you later alligator!

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

3'th saarijärvi-meeting

näissä maailmallakin tuoreen lajin kokoontumisissa ruukataan sanoa jo toisen perättäisen saman isännän kutsumaa tapaamista "perinteiseksi"
no, jos kolmannen (oikeasti tää on kyllä jo neljäs kerta) kerran jo saarijärvelle helmikuussa kokoonnutaan, niin tapahtuma on takuulla oikeutettu käyttämään statusta: "perinteinen" :))

neljästä kerhosta yhteensä n. 15 henkeä oli väkeä koolla. paljon epäonnistuneita lentoonlähtöyrityksiä surkeista olosuhteista johtuen. ei kuitenkaan ainoatakaan pirstoontunutta potkuria!. hauskaa oli ja moniosainen kilpailukin saatiin vietyä vaihtelevissa sääolosuhteissa läpi.

saarijärvisten paramotoristien järkkäämälle tapahtumalle on odotettavissa jatkoa varmaan myös tulevina vuosina? no, pakkohan se on, kun nyt on vasta kahdella henkilöllä kiinnitys upeaan kiertopalkintoon!


arton vuoro heittää mölkkyä koriin:















olosuhteet (tuuli, starttialueen pinta)olivat todella huonot. arvioin, että vain 30% starteista onnistui tänään?
tässä kuvassa näkyy hienosti, kuinka potkri imee jaloista juoksun takia ilmaannoussutta lunta. puupotkuri kuluu helposti tästä heti piloille.
















epl:n saarijärven osastoa: mankosen juha unohti vaan mosan kotio ja tuli paikalle suksilla ;)


















visuaalisesti vauhdikkaimman näköistä antia kurvailuillaan matalissa tarjoili eilen tamkikin tapio rautaneva traikillaan ja apcon forcella


















jonniinlainen hybridi se on tuo tapsankin lentolaite?

maalla, lumella/jäällä ja ilmassa... ?-)

















ahosen arto ei ilman nokipannukahvetta järkkää yhtään tapahtumaa :)
















nuorena se on vitsa väännettävä!
















kuvitelkaa, kuinka kaunis tämä maisema on kesällä !

















ilmatila oli välillä ruuhkainenkin saarijärvellä !

















tarvaalan maatalousoppilaitos talviasussaan













kisojen jälkeen oli tarkoitus käydä saarijärven keskustassa porukalla lentelemässä ja museoautokokoontumista katsomassa.
sää teki jälleen tepposet suunnitelmiin. kusiaismäkeäkään ei tohtinut lähteä ylittämään matalan pilvikorkeuden ja jäätävän tihkun vuoksi. pirua kyytiä vaan takaisin kohti lähtöpaikkaa...

saarijärven ua järjestää moottoriurheilun sm-kisoja auraamallaan radalla tänäkin talvena
















tässä osa treeneihin sunnuntaina tulleista. kuulemma tommonen nelipyöräinen ei yhtään pärjää kaksipyöräiselle?

















päätös oli ihan oikea. tältä näytti tero (r) siipi laskun jälkeen!


















blogimerkintä on hyvä päättää "Ä" kirjaimeen. olkoon se "äänekosken huiman" (marko gola) uuden siiven kuva!
markoa sponssaa oma kaupunki jo kolmannessa siivessään.
pitäsköhän munkin lähtee ensi viikolla tossa meidän kaupungintalolla käymään...?