kun pitkän sateisen jakson jälkeen luvattiin koko viikoksi poutaa, startattiin vaimon kanssa pienelle kesälomareissulle.
kovin tarkkoja matkasuunnitelmia ei etukäteen tehty, vaan googlattiin pistäytymispaikkoja matkan varrella. lähinnä semmosia paikkoja missä ei ennen ole tullut käytyä.
aluksi ajauduttiin hämeenkyröön, missä poikettiin yrjölän marjatilalla hörppäämässä viinerikahvit.
siitä sitten sarkkilanjärven ympäri maisematitä ihailemaan poikkeuksellisen kauniita maalaismaisemia.
nokia siurossa oli seuraava pysähdys.
sieltä ajelimme tyrisevän kautta karkkuun, jossa kävin leikkuuttamassa jo hieman pitkäksi kasvaneen kuontaloni. karkkuhan on osa nykyistä sastamalan suurpitäjää ja sen keskustasta vammalasta löytyy tyrvään kirkko.
matka jatkui ja ensimmäisen päivän määränpääksi oli valikoitunut uusikaupunki.
hinnerjoella pysähdyttiin jälleen ulkoiluttamaan kuvauskopteria
matkan pölyt huuhdottiin kurkusta uudenkaupungin idyllisellä rantamakasiinialueella
aamulla suuntasimme sprinterin nokan kohti merellistä maisemaa. http://uusikaupunki.fi/velhovedenreitti/
tässä merimaisemaa lepäisissä, jossa nostin kopterin maksimikorkeuteen 130 metriin.
hieman ylimainostettu oli kyllä tuo saaristoreitti. ainoastaan pyhämaassa oli hieman vilkkaampi asutuskeskus ja sieltä löytyi myös aamukahvipaikka
täällä on kuulemma ollut asutusta jo toissa vuosituhannella ja kirkkojakin peräti kaksin kappalein!
saaristokierroksen jälkeen suuntasimme kohti kaakkoa laitilan untamalan kautta
laitilassa poikkesimme tervehtimässä kaukaisia sukulaisiamme. edellisestä käynnistä olikin kulunut jo pitkä tovi.
liekö tässä ympäristötaiteesta kyse vai mistä?
vaikka kirkonkuvaus ei varsinainen harrastukseni ole, jostain syytä sitä pysähtyy juuri niitä kuvaamaan. onhan se usein pienen kylän keskustassa juuri se tunnetuin ja vanhin maamerkki.
tässä ruskon sellainen.
ja tässä paimion:
teijon kirkko on kuulemma suomen pienin kivikirkko ja sen on rakennuttanut kiitokseksi jumalalle teijon ruukinpatruuna siitä, ettei vedenpaisumusta teijolle tullutkaan. näin sen meille kertoi henkilökohtainen paikallisoppaamme jari takanen :)
mathildedalin ruukkikylän satama
tammisaaresta löytyi seuraava iltapala- ja yöpymispaikka
maisemat oli melko värikkäät kun kömmimme autoon yöpuulle.
aivan siitä läheltä, snappertunasta löytyi aamulla raaseporin linnan rauniot.
snappertunan kirkko
vahingossa meinattiin melkein ohi ajaa tämän kahvipaikan, mutta tienvarsikyltin "classic" ja "garage" herättivät mielenkiinnon. suosittelen!
fagervikin ruukkimiljöön rakennukset olivat senverran puitten seassa...
...että parhaat kuvat tulivat maan kamaralta kuvattuna:
inkoossa suunnittelimme viettävämme seuraavan yön.
paikka ei aivan vastannut odotuksiamme, joten jatkoimme matkaa.
kävin tiedustelemassa näiltä rajavartijoilta tilannetta etelärajalla. rauhallista kertoivat olevan :)
mustion kartano piti tietysti jo alkaneella kotimatkalla vielä käydä tarkastamassa.
jonkinlainen koti-ikäväkö lie vaivannut, kun ajeltiin isoja teitä kotia kohti pysähtymättä peräti hämeenlinnaan saakka. siellä vielä körmylleen yöksi ja aamulla aikaisin kotiin.
"matkustamisen paras hetki on kotiinpaluu", osoittautui jälleen paikkansapitäväksi
kovin tarkkoja matkasuunnitelmia ei etukäteen tehty, vaan googlattiin pistäytymispaikkoja matkan varrella. lähinnä semmosia paikkoja missä ei ennen ole tullut käytyä.
aluksi ajauduttiin hämeenkyröön, missä poikettiin yrjölän marjatilalla hörppäämässä viinerikahvit.
siitä sitten sarkkilanjärven ympäri maisematitä ihailemaan poikkeuksellisen kauniita maalaismaisemia.
nokia siurossa oli seuraava pysähdys.
sieltä ajelimme tyrisevän kautta karkkuun, jossa kävin leikkuuttamassa jo hieman pitkäksi kasvaneen kuontaloni. karkkuhan on osa nykyistä sastamalan suurpitäjää ja sen keskustasta vammalasta löytyy tyrvään kirkko.
matka jatkui ja ensimmäisen päivän määränpääksi oli valikoitunut uusikaupunki.
hinnerjoella pysähdyttiin jälleen ulkoiluttamaan kuvauskopteria
matkan pölyt huuhdottiin kurkusta uudenkaupungin idyllisellä rantamakasiinialueella
aamulla suuntasimme sprinterin nokan kohti merellistä maisemaa. http://uusikaupunki.fi/velhovedenreitti/
tässä merimaisemaa lepäisissä, jossa nostin kopterin maksimikorkeuteen 130 metriin.
hieman ylimainostettu oli kyllä tuo saaristoreitti. ainoastaan pyhämaassa oli hieman vilkkaampi asutuskeskus ja sieltä löytyi myös aamukahvipaikka
täällä on kuulemma ollut asutusta jo toissa vuosituhannella ja kirkkojakin peräti kaksin kappalein!
saaristokierroksen jälkeen suuntasimme kohti kaakkoa laitilan untamalan kautta
laitilassa poikkesimme tervehtimässä kaukaisia sukulaisiamme. edellisestä käynnistä olikin kulunut jo pitkä tovi.
liekö tässä ympäristötaiteesta kyse vai mistä?
vaikka kirkonkuvaus ei varsinainen harrastukseni ole, jostain syytä sitä pysähtyy juuri niitä kuvaamaan. onhan se usein pienen kylän keskustassa juuri se tunnetuin ja vanhin maamerkki.
tässä ruskon sellainen.
ja tässä paimion:
teijon kirkko on kuulemma suomen pienin kivikirkko ja sen on rakennuttanut kiitokseksi jumalalle teijon ruukinpatruuna siitä, ettei vedenpaisumusta teijolle tullutkaan. näin sen meille kertoi henkilökohtainen paikallisoppaamme jari takanen :)
mathildedalin ruukkikylän satama
tammisaaresta löytyi seuraava iltapala- ja yöpymispaikka
maisemat oli melko värikkäät kun kömmimme autoon yöpuulle.
aivan siitä läheltä, snappertunasta löytyi aamulla raaseporin linnan rauniot.
snappertunan kirkko
vahingossa meinattiin melkein ohi ajaa tämän kahvipaikan, mutta tienvarsikyltin "classic" ja "garage" herättivät mielenkiinnon. suosittelen!
fagervikin ruukkimiljöön rakennukset olivat senverran puitten seassa...
...että parhaat kuvat tulivat maan kamaralta kuvattuna:
inkoossa suunnittelimme viettävämme seuraavan yön.
paikka ei aivan vastannut odotuksiamme, joten jatkoimme matkaa.
kävin tiedustelemassa näiltä rajavartijoilta tilannetta etelärajalla. rauhallista kertoivat olevan :)
mustion kartano piti tietysti jo alkaneella kotimatkalla vielä käydä tarkastamassa.
jonkinlainen koti-ikäväkö lie vaivannut, kun ajeltiin isoja teitä kotia kohti pysähtymättä peräti hämeenlinnaan saakka. siellä vielä körmylleen yöksi ja aamulla aikaisin kotiin.
"matkustamisen paras hetki on kotiinpaluu", osoittautui jälleen paikkansapitäväksi
Eikös tuo kuva Laitilan ympäristötaideteoksessa johtunut siitä, että jättitölkissä ei saanut olla Laitilan Kukko-oluen etiketti, koska byrokraatit kielsivät sen alkoholimainoksena?
VastaaPoistaToinen oluen mieleen tuova kuva sarjassa oli Mathildedalista. Tänä kesänä avatussa Saimi Hoyerin Hotelli Punkaharjussa tarjoillaan Mathildedalin Kyläpanimon tekemää Punkaharju-olutta.
lähinnä tarkoitin noita heinäkasoja. kyltin tarina on totta ja itse tölkki on valmistettu meillä täällä ähtärissä!
VastaaPoistaNe heinät oli mielestäni 4H yhdistyksen lampaita varten talveksi. Olivat aiemmin seipäällä. Olisko keruuta varten kaadettu?
Poista