jotain mätää tanskanmaalla

muutaman päivän pakomme suomen räntäsateesta kohdistui tänä vuonna tanskan kööpenhaminaan.
 juuttien maassa ei ole tullut aiemmin käytyäkään kuin yhden kerran.
kokolailla perusturistireissu oli tää ja ne "pakolliset" kohteet tuli kierreltyä. nähtävää jäi toki vielä paljon tähteellekin, mutta muutamassa päivässä nyt ei vaan enempään pysty.

legoja ei voi ohittaa tanskasta puhuttaessa

kööpenhamina on kartastakin katsoen erikoinen sekoitus rakennettua vesistöä ja kaupunkia.
 muinaisen linnoituskaupungin puolustusrakenteet näkyvät vieläkin muokatussa maassa vallihautoina, kanaaleina ja muina vesiesteinä.

yksityiskohta kastellet-nimisestä tähden muotoisesta linnasaaresta

vene on monessa kohtaa autokyytiä kätevämpi kulkupeli.

tanskalaiset ovat kovia polkemaan! polkupyörille on omat tiensä ja useimmiten ne on merkattu sinisellä värillä.

nyhavnin länsiranta on ikoninen kuvauskohde kööpenhaminassa.

"tivolia" ei voi ohittaa kööpenhaminan käyntikohteista puhuttaessa:

huvipuiston oheen on ympätty jos mitä ohjelmaa ja rakennelmaa kansalaisien viihdyttämiseksi.

eräs alueen upeimmista rakennuksista iltavalaistuksessa

melko erikoinen tämä christianian vapaakaupunki christhavenin kaupunginosassa. pieni joukko vaihtoehtoelämäntapalaisia valtasi armeijan käytöstä poistuneet kasarmirakennukset 1970-luvulla

lue lisää

portin takana odottavat jälleen eu:n lait

kuvia ei tohtinut alueella juuri ottaa. nämä mielenkiintoisen näköiset asukkaat kun tuntuivat olevan allergisia salamavaloille kuvauskiellosta päätellen.

täytyy sanoa, että kadunvarsimyymälän kiinteät kulut ja varaston hallinta ovat näillä kauppiailla kunnossa!

jaa ostinko?
ehkä ostin, ehkä en ;)

ennakkoluulotonta arkkitehtuuria kaupungin parhaimmilla paikoilla eli päällekkäin asetellut merikontit ovat muuttuneet luxus-asunnoksi. tai ainakin jonkinlaiseksi sen kokeiluversioksi.

joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu

rosenborgin linna toimii nykyisin museona

ehkä koko tanskan kuuluisin nähtävyys?

kevät oli tanskassa paljonkin omaamme edellä.

sitten sinivalkoisin siivin kotia kohti.
 ompa siinä pitkä laituri jollain ;)

päätän raportin kööpenhaminan matkalta tähän vainion junnun tekemään ralliin aiheesta:

pieni matkakertomus riikasta

muutaman päivän irtiotto kotimaan arjesta kohdistui nyt top10-matkatarjousten marrastärppiin latvian riikassa.
 baltian maiden suurin kaupunki riika on omituinen sekoitus vanhaa ja uutta, modernia ja vanhanaikaista tai perinteistä ja nykytrendien mukaista kaupunkia.

se näkyy mm. rappioromantiikkana uusien rakennusten lomassa esim kipsalan kaupunginosassa:

siinä olisi (halvalla?) joutilas kämppä arvostetulla alueella remonttitaitoiselle!
 katto pitää ja rakennus on suora!

miksi joku laittaa kengurun talonsa katolle latviassa? jos ei sitten satu olemaan esim. australian suurlähettiläs ?-)

elisabeth ielan (katu) varrelta löytyivät upeimmat entisöidyt jugendtalot

vanhan kaupungin kaunista rakennuskantaa

riika on ollut alunperin linnoitus varhaisella keskiajalla, ja sillä on ollut 18 kaupunkiin johtavaa porttia. vimeisestä säilyneestä vain puolikas on enää jäljellä, nk. "ruotsalainen portti". tästä portista kerrotaan kuolemaantuomittuja viedyn aikoinaan mestattavaksi. sattumoisin pyöveli asui aivan portin vieressä ja laittoi kuulemma tuolloin aina työpäivän merkiksi ikkunalleen punaisen ruusun.

empä tunne asiayhteyttä, miksi liidinlentämisen pioneerista, otto lilienthalista on maalattu kuva lentolaitteineen erään vanhan kaupungin rakennuksen seinään

yksi riian maamerkeistä on väinäjoen (daugava) ylittävä silta. vasemmalla swedbankin ja lukoilin modernit tornitalot.

pakkohan se oli sillan kannen laakerointi käydä tarkastamassa ennen ylitystä ;)

kaupungin siluetista erottuu aika monta tornia

taidetta myynnissä. hintalaput teoksissa oli alkaen jotain 1000eur...!

matkakumppani hivelee jotain onnea tuottavaa patsasta ;)

näkymä bastiljonin huipulta.
 kaupunginkanava on käsipelissä kaivettu ja kuuluu osana historiallisen kaupungin puolustusvarustukseen. taustalla vapaudenpatsas.

vapaudenpatsaalle väki kantaa tuoreita kukkia joka päivä ja sitä vartioi koko ajan kaksi sotilasta.
 monissa kukkalaitteissa toistuivat ajankohtaisesti nyt ukrainan lipun värit.

taustalla "pulvertorn" eli ruutilinna
ruutilinna on toiminut satojen vuosien aikana mm. puolustusvarustuksena, kidutuskammiona, viljavarastona jne, mutta nykyään sieltä löytyy latvian sotamuseo.

sinne oli ilmainen sisäänpääsy, mutta varastelutapausten vuoksi ilman päällystakkia.
sodankäyntiin liittyy myös tämä alkeellinen ilma-alus:

kyllä tykin voi puustakin tehdä kunhan vahvistaa piipun rautalangalla :)

"must"-kohteisiin riikassa kuuluu ehdottomasti euroopan suurin tori. yli tuhannen kauppiaan torikeskittymä vanhojen ilmalaivahangaarien sisällä ja ympäristössä on mieleenpainuva kokemus.

siellä myytiin lähes yksinomaan elintarvikkeita paikallisille. hintataso oli yllättävän kova, kun ottaa vielä huomioon latvialaisen keskipalkan olevan vain n. 600e/kk
 saisiko olla savuankeriasta, 41,50€ kg?

köyhimpien on tyydyttävä lihaan, jota sai yleisesti samoihin hintoihin kuin suomessa.

aivan kansainvälisen lentokentän vierestä löytyi mielenkiintoinen ilmailumuseo, jossa esillä lähinnä neuvostoliiton aikaista kalustoa:

kiva reissu ja paljon nähtävää. ilmatkin suosi, kun ei satanut.
kesällä tietysti vielä mukavampaa...

minä lähden pohjoiskarjalaan...

...tuumasin eukolle torstaina."minä lähen mukkaan" tokaisi vaimo ja mitäpäs mulla siihen on paljon lisäämistä :)
 ensimmäisenä iltana tutustuttiin kaupungin kulttuuritarjontaan, olihan kaupungilla runsaasti erilaisia oheistapahtumia lähestyvän ilosaarirockin ansiosta.
 tyytyväisenä teatterin "ilovaari" ilmaiskonsertissa pistin merkille tuulen meuhtomisen puiden latvuksissa vielä iltamyöhällä...
  vasta perjantaina päästiin siis tositoimiin eli starttipaikan etsintään. jo edellisenä päivänä olin pistänyt merkille pielisjoen takana siintävän keinovuoren. paikka näytti kauempaa katsoen ihanteelliselta starttimestalta varjoliitimelle. mutta miten tuonne oikein pääsee?

no, huoltoajoahan merkki juuri ei estäkään. tajusin nimittäin, että minähän olen tässä juuri viemässä huoltokuljetuksena lentäjän lentovarusteita "vuoren" huipulle;)


mäen päältä paljastui, että joensuun kaupunki aikoo todenteolla houkutella varjoliitäjiä asukeikseen, koska suurella rahalla on tehty oiva harrastuspaikka niin rinnelentäjille, paramotoristeille kuin myös oppilaille maaharjoittelupaikaksi.
 hyvä joensuu!

illan tullen ajelin uudelleen mäen päälle, vaihdoin farkut verkkarihousuun ja levittelin siiven valmiiksi odotelemaan tornin kiinnimenoa ja tuulen tyyntymistä. selvityksen olisi tarpeen vaatiessa saanut puhelimitsekin kaupungin ylle, vaikka finncomin atr olikin tulossa siinä 19.30 aikoihin laskuun onttolan lentokentälle. kone viipyi kentällä parikymmentä minuuttia ja lähti takaisin kohti helsinkiä. tämän jälkeen torni meni kiinni ja muuttui "korpikentäksi"

ilmasta saa paremman käsityksen täyttömäen erinomaisuudesta lentotouhuihin. jälkeenpäin kuulin, että mäkeen on haudattu saastunutta maa-ainesta pielisjoen rannasta.

 joensuun jokiasema avautui katseen eteen ensimmäisenä. pielisjoensuun veneilevien ja autoilevien vieraiden sekä myös paikkakuntalaisten kohtaamispaikka

pyhäselkään virtaa pielisjoen vesi pielisestä. tukinuittoa harjoitetaan aktiivisesti vieläkin täällä raukoilla rajoilla. siitä kertovat pielisjokea reunustavat uittorakennelmat. kuvan keskellä starttipaikkani, joka todellisuudessa on kapseloitu, saastunutta maaperää sisältävä täyttömäki, josta rakernnetaan joensuuhun kaupunkilaisten yleistä puistoaluetta/vapaa-ajanviettopaikkaa.

ilosaarirockin jytinä kuului hyvin täyttömäelle ja ensi töikseni ajelin vastatuuleen linnunlahteen katsomaan meininkiä .ensi kertaa kuulosuojaimia tarvittiin lennolla myös muuhun tarkoitukseen kuin lentomelun torjumiseen ;)

 harmittavasti pilvi oli juuri tullut auringon eteen ja kuvista vain harva onnistui. valon puutteen vuoksi tärähtäneitä oli iltayhdeksältä jo suurin osa kuvista. yksi sattumanlaukaus onnistui joensuun torista ympäristöineen.

 juuri kun olin menossa laskuun, huomasin että aurinko tulee esiin uudelleen  pilven takaa!

koska bensaa oli vielä runsaasti jäljellä, päätin suorittaa kaupunkikierroksen uusiksi :)

no, onko tää nyt sitten yhtään kummempi?

kontrastia ja värejä kuvassa on luonnollisesti toki enempi, mutta myös varjoalueet näkyvät ikävästi :(
 melkeen oon sitä mieltä, että pilvikelillä otetut kuvat ovat parempia?

ilosaaressa ilosaarirock meneillään?

ensin varjoton, valoton valokuva.

ja heti perään samasta kohdasta otettu kuva ilta-auringon paistaessa. päättäkää itse, kumpi on parempi?

tapahtuma ei ole sidottu ilosaareen, vaan  musiikkitapahtumia on ympäri kaupunkia melkein  kokonaisen viikon ajan. meidän yöpymispaikka näkyy kuvan vas alareunassa. aamulla oli kiva herätä mäntysuovan tuoksuun ja matonpesulaiturin toimintoihin keskellä kaupunkia :)

suuret rockmassat kokoontuvat linnunlahdessa. ravirata ja muutkin ympäristön viheralueet toimivat leirintäalueina.

joensuun urheilupaikat

keskussairaala

pielisjokeen rakennetaan joensuussa paraikaa kahta uutta siltaa entisten neljän lisäksi. toinen yhdistää sirkkalan kantakaupunkiin ja toinen mäntylän. molemmat sillat ovat valmiina jo ensi vuonna.

erikoisennäköinen työmaa tämä ylisoutajan silta

päätän raporttini täältä pohjoiskarjalan pääkaupungista tähän.
 jaa, piru vieköön sentään! kirkonkuva meinasi unohtua...