runokarjalassa

jo pari vuotta on ollut mielessä käydä tutustumassa karjalan laulumaihin, niihin samoihin seutuihin, missä mm. elias lönnrot laulatti 1800-luvulla runonlaulajia ja keräsi näin kansalliseeppoksemme kalevalan.  http://www.juminkeko.fi/viena/lonnrot.html
  matkareittimme venäjälle kulki kajaanin pohjoispuolelta, vartiuksen raja-aseman kautta.
 ensimmäinen pysähdyspaikka oli luonnollisesti kostamus. kaupunki poikkeaa yleisilmeeltään huomattavasti muista samankokoisista venäläiskaupungeista, ollen siisti ja moderninnäköinen.

kaupunki rakennettiin osin suomalaisvoimin 1970-80 luvulla käytännössä kylmään korpeen. kekkonen oli lobbaamassa suomalaista osaamista kosyginille kaupungin rakentamisessa ja asiasta on kulttuuritalon pihalla muistuttamassa patsas.

työtä ja toimeentuloa kaupunkilaislle tuo 1946 löydetty rautamalmiesiintymä. avolouhos on todella laaja, useita kilometrejä halkaisijaltaan. sivukiveäkin syntyy ihan jonkun verran...

jalostamon mittasuhteista pääsee käsitykseen kun suhteuttaa niitä etualan kuormureihin.

kostamuksen jälkeen reittimme suuntautui pohjoiseen. hiekkatiet olivat paikoin melko surkeassa kunnossa ja matka eteni hitaasti. voi vain kuvitella, minkälaista näitä reittejä on ajella sadekauden aikana!

ensimmäinen vanha karjalaiskylä oli nimeltään vuokkiniemi. täällä i.k. inha ikuisti valokuvauskojeellaan maisemia jo 1800-luvulla.

koska tämän kuvan ottopaikka oli maastoon merkitty nähtävyytenä, otin kuvan samasta maisemasta tänään. no eihän se ilman dronea olisi onnistunutkaan, koska paikka kasvoi nykyään sankkaa metsää.

 

ensimmäisen päivän päätösetappi oli suunniteltu uhtualle (nyk. kalevala), jonne saavuimme iltamyöhällä. pikku lennätys ennen kaupunkiin saapumista eldankajärven jää-kappaleesta tutulla kiskis-kukkulalla.

 uhtuan keskustaa.

tämän männyn juurella kerrotaan lönnrotin laulattaneen vienalaisia runonlaulajia Triihvo Jamanen ja Varahvontta Lesonen

aamun valo on paljonkin illan valoa parempaa.
etualalla (likopään alueella) jamasen aitta, jossa lönnrot yöpyi retkillään.

paikallinen turistinähtävyys

uhtualla oli myös lentokenttä ja sehän piti tietysti käydä tarkastamassa. vartija kiirehti nopeasti paikalle, kun näki minut kuvailemassa koneita

yllätykseksi hän puhui melko sujuvaa suomea ja kertoi kentällä olevan vain kolme lentolaitetta ja nekin ovat tarkoitetut metsäpalojen kurissapitämiseen.
 cessnalla etsitään, antonovilla pudotetaan palomiehet erämaahan sammuttamaan paloja ja helikopterilla kannetaan vettä ja kalustoa palopaikalle.
 erikoinen sattuma oli, että hänen poikansa harrasti moottoroitua varjoliitoa :)

uhtua jätettiin taakse heti aamusta ja seuraava käyntikohde oli paanajärvi. paanajärven kerrotaan olevan parhaiten alkuperäisenä säilynyt karjalaiskylä ja se onkin WMW:n listalla maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla. lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Paanaj%C3%A4rvi

pahaksi onneksi kylään pääsee ainoastaan lossilla ja sekin kulkee vain aamuisin ja iltaisin. koska olimme paanajärvellä keskellä päivää, olisi kuvat paikasta jääneet ottamatta ilman dronea. juuri ja juuri kantomatkan rajamailta sai tällaiset kuvat:

jälleen kuvakulma kuin i.k inhan tunnetussa valokuvassa, mutta parikymmentä metriä korkeammalta.

tämä olikin viimeinen hiekkatie matkallamme. hienojakoinen pöly oli tunkeutunut auton joka paikkaan. matkaa jatkettiin reikäistä asfalttitietä myöten, mutta siitä lisää seuraavassa blogimerkinnässä...

kesälomareissun kuvasatoa

 on kulunut pitkä aika viimeisestä blogimerkinnästä, joten laitetaanpa hieman dronekuvia näytille lyhyeltä kesälomareissulta.

 ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli ruoveden laivaranta

  varsinaista matkasuunnitelmaa ei ollut, joten ajeltiin pikkuteitä ja välillä ulkoilutettiin kopteria.
kaunis vanha pihapiiri eräjärventien varrella

sahalahden pakkalaa.
täällä on melkeen joka toisessa talossa broilerkasvattamo.
äitien tekemää ruokaa saarioisille ;)

rypsipellot alkavat olla kirkkaimmassa hehkussaan.

olihan meillä kuitenkin senverran plaania, että vaimo oli lunastanut liput topi sorsakoskesta ja olavi virrasta kertovaan musikaaliin sappeessa.

sappeen kesäteatteri lähempää

yövyttiin sappeen leirintäalueella ja aamulla matka jatkui.
 rönnvikin viinitilalla poikettiin aamukahvilla.

"erikoisliikemiehet" tv-sarjasta tuttu alvettulan idyllinen hämäläiskylä.
etualalla alvettulan kyläkauppa, joka sai ohjelman myötä julkisuutta.

alvettulan museosilta ja taustalla uusi silta

 voipaalan taidekeskus sääksmäellä.
taustalla rapolanharju.

rapolanharjulla linnavuorella kävimme katselemassa muinaisia linnoitusrakennelmia. tai lähinnä oikeastaan vain kaivantoja mitä niistä oli jäljellä.

sääksämäen keskiaikainen kivikirkko.
 vanhimmat hautaristit olivat 1700-luvulta.

sääksmäen sillan kautta kulki ennen reitti pääkaupunkiseudulle.
 ja pääseehän sitä kautta nykyäänkin, kun haluaa moottoriteitä kartella.

päivä alkoi olla pulkassa ja valkeakoski oli itselle semmoinen tarkemmin tutkimaton paikka maastakäsin, joten sinne sitten.
 oikein positiivinen kuva jäi valkeakoskesta.
ja muutama kuva dronen kortillekin...

myllysaaren vanha tehdasrakennus on nykyään museona.

vielä tehdään valkeakoskella puusta paperiakin, vaikka loiston päivät ovatkin takanapäin.

yleiskuvaa 20.000 asukkaan kaupungista

apianniemessä sijaitsee mm. valkeakosken kesäteatteri

kaupunki tehtaan varjossa

apialahden leiritäaluetta on sanottu suomen kauneimmaksi, mutta me nuukina tietysti leiriydyimme huvivenesataman parkkipaikalle.

valkeakosken tarttilassa sijaitsee turistipyydys visavuori, joka tunnetaan taiteilijoiden emil wikströmin ja kari suomalaisen tuotannon esittelypaikkana.
 minusta mielenkiintoisinta antia oli tuohon vanhaan tähtitorniin tutustuminen.

päivä ajeltiin päijät-hämeessä pikkupaikkoihin tutustuessa.
auttoisissa oli paikka, mikä vaati hieman tarkempaa tutustumista, nimittäin aarnonkulma!

kylänväkeä haastatellessa paljastui, että se on ollut n. 170 vuotta sitten eräs mies, joka perusti "aarnon saha"-nimisen yrityksen kylänjoen jukasenkosken partaalle ja sai siitä ansiosta ihan oman kulmakunnan.
 nykyään tehdas on hylätyn näköinen ja ränsistynyt. huonekalutuotantoa jatkaa nykyään puulon padasjoen keskustassa.
 http://bongo.fi/aarnon-puu-oy

pälkäneellä on paljon erikoisviljelyä.
 mansikan itsepoiminta-aika on nyt parhaimmillaan.

aitoon kirkastusjuhlat porttien avaamisen aikaan.

"kirkkareille" ei enää jaksettu osallistua, vaan ajettiin nilkka suorana ähtäriin saunomaan.

viimeisiä viedään!

 se alkaa taivaan merkit olla sillälailla, että varjoliitokoulutus päättyy lähiaikoina perännejärvellä.
 tänään keli näytti parhaat puolensa ja paikalle saapuneet saivat kukin kymmenisen lentoa optimiolosuhteissa.

 aluksi ilmassa oli pientä termistä toimintaakin, mutta parahultainen kolmen metrin tuuli teki muuten harjoituksista todella helppoa.

 jyri "hanskaa" siipeä kohti starttipaikkaa laskun jälkeen. tämä kehittää siivenhallintaa aivan kuin vahingossa joka lennon jälkeen.

"honkajoki" "check list"-vaiheessa ja jyri finaalissa

päivän agendaan kuului koulutusohjeen mukaisia suorituksia lennoilla. tässä jyrillä menossa korvat eli amerikaksi "big ears"

jani urakoi tänään peräti 11 lentoa

ei niin kiire lentää, ettei pikku makkaranpaistotaukoa ennättäisi pitää.
 maha täynnä on muutenkin mukavampi lentää ;)

masalla tarkastuslistan tsekkaus ja honkajoki finaalissa.

aika zombimeininkiä oli tänään!

juhani jaksoi hinata auringonlaskuun asti ja oppilaat lensivät viimeiset lentonsa mökkirantaan eli matkalento!

jäät ohenee vauhdilla, mutta muutaman päivän  ajan yöpakkasten ansiosta meillä on vielä mahdollisuus treenailla peränteellä. nämä kelit kannattaa käyttää nyt hyväksi, koska seuraavat yhtä hyvät olosuhteet ovat vasta ensi talvena!

kierros eläinpuistossa

täksi sunnuntaiksi suunniteltu varjoliitokoulutus jouduttiin perumaan jäällä olevan vesisohjon vuoksi.
 mitäs tekemistä sitä sitten keksisi?
jo jonkun aikaa on vierähtänyt eläinpuiston viime kierroksesta, joten nyt olikin hyvä hetki paikata tilanne.
 eläimet ovat kuulemma talvella virkeämpiäkin kuin kesällä.

karilainen oy oli esittelemässä tulevan kauden malleja paraatipaikalla

pandat olivat vaihteeksi ulkoruokinnassa

kauriit varuillaan

kotimaiset karhut innostuivat mittelemään voimiaan yleisön edessä.

liekö moottorikelkkojen ääni saanut sudet vastaamaan huutoon?

hirvet loikoilivat laiskoina aitauksessaan. sarvet ovat näemmä juuri tippuneet.

kevät saa aikaan levotonta liikehdintää ja kusenhajua kissojen elinpiirissä. ilves ei ole siinä mikään poikkeus.

suomen eläinmaailman pienin nisäkäs on vaivaishiiri

korpeilla oli pesäntekopuuhat meneillään.

fasaanikukolla kaksi naarasta paimennettavana.

ahma vilkaisee olkansa yli rauhanhäiritsijää

koko kierros päättyi kotieläinpuistoon, joka onkin varmasti hieno elämys kaikille kaupunkilaislapsille.
(kuva: joulukuu 2017)

 eläimiä pääsee katsomaan läheltä ja jopa rapsuttelemaan.
valitaanpa vaikka tämä vuohipukki edustamaan kotieläintilan monipuolista eläimistöä.

pieni pettymys oli, etteivät kaikki eläimet olleet nähtävillä. esim lumileopardit, näätäeläimet, pöllöt, metsäkanalinnut, kotka, kyy, alpakat ym. olivat vielä vissiin jossain talvisäilössä?
 noo, kausikortista on se hyöty, että voi käydä vuoden mittaan monta kertaa koettamassa onneaan nähdä nämäkin elikot :)