heikki herätti mut soitollaan kuuden aikaan ja tiedusteli kelinäkymää. vilkaisu ikkunasta pihalle puiden latvoihin unenpöpperöisillä silmillä kertoi saman, mitä oli ennustettukin.
sovittiin tällit abc:lle ja kahvihetken jälkeen lähdimme ajeleen multian suuntaan. juuri ennen multian rajaa käännyimme eräälle turvetuotantoalueelle, josta löytyikin heti sovelias starttipaikka.
heikki ponkaisi ensimmäisenä ilmaan
kohteenamme oli maaherransuo ja tarkoituksena käydä tiedustelemassa etukäteen parhaat lakkapaikat kukintojen perusteella.
maaherransuo on soidensuojelualuetta, joten täältä tuskin koskaan turvetta nostetaan. tai eihän sitä tiedä, miten energiasta on puutetta esim 1000 vuoden päästä?
meikäläisen anoppila on "keskellä ei mitään" aivan maaherransuon laidalla. pakkolunastivat palan alareunassa näkyvää maaherransuotakin suojelualueeksi takavuosina.
nuo tuvan ympärillä olevat pellotkin on istutettu metsälle pari vuotta sitten, joten jälleen on yksi varalaskupaikka vähemmän :)
heikillä hieman heikohko varalaskupaikka
kylmä silmä tuijottaa...
suojuoksija (lat. spurtitus rimpinus). muita elukoita ei nähty suolla
sävy sävyyn :)
tämmöisen uturan kautta kulkee vesi maaherransuolta alainen-tuhkionjärveen.
lopuksi kävin vielä kurkkaamassa pemua ja niemisvettä. raatikkasaari on tunnettu pitkistä matalista hiekkarannoistaan ja ne huomaa kyllä ilmastakin.
niemisjärveen hukkui muuten juuri viikko sitten eräs vantaalaismies.
tämmöstä tällä kertaa. enpä muista, että juhannuksena olisi aiemmin tarvinnut lentää hanskat kädessä. yöllä oli kuulemma ollut hallaakin.
semmonen se on tää suomen suvi. lyhyt ja vähäluminen...
ai ne parhaat lakkapaikat? ei kerrota mitään. käykää itse rämpimässä!
sen verran voin paljastaa, että heikillä ja mulla on heinäkuussa laadukasta hillaa myynnissä ja paljon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti