alla etelän taivaan

mulle tarjoutui tilaisuus päästä käymään kreikan suurimmalla saarella, kreetalla.
 ennen matkaa googletin hakusanoilla "crete" ja "paramotor", mutta hittejä ei paljon löytynyt. yksi sähköpostiosoite kuitenkin löytyi, herra giorgios kissanakikselle, joka maksua vastaan kyyditsi turisteja kaksipaikkaisella traikillaan. koko saarelta löytyy hänen mukaansa alle kymmenen paramoottoriharrastajaa, joista kaksi lentää traikilla. ja ompa siellä ainakin yksi moottoroitu riippuliidinkin, mitä pistin hotellin parvekkeelta merkille...

muutenkin hotellihuoneessa huilaillessa ajatukset karkasivat kuin itsestään paramoottorilentelyyn...

giorgion kanssa oltiin sovittu tällit plataniaksen keskusaukiolle, josta hän noukkisi mut kyytiin haniasta tullessaan.
kone pistettiin tulille jo kärryssä ollessaan.

hänellä on käytännössä lähes yksin käytössään tuo malemen lentokenttä!

entisen sotilastukikohdan rekvisiittaa on vielä jotain jäänyt alueelle.

tukikohdassa oli enää muutama vartiosotilas ja yksi heistä kävi päästämässä meidät lukitulle lentokentälle.

uimapaikkojahan täälläpäin eurooppaa piisaa.
 ranta toimi myös varalaskupaikkana koko lennon ajan.

platanias oli pikkukylästä nykyaikaiseksi turistikohteeksi kasvaneen paikan nimi, jossa meidänkin hotelli sijaitsi.

katoskatos. onko toi nyt se liitovarjo ?-)

hauskannäköistä hommaahan se tuokin...

ekklisia agios siinä ihan naapurissa. taustalla muuten koko saaren ainoa vähän suorempi ja nopeampi tie eli "kansallistie"

näin keväällä eivät monet hotellit ole vielä avanneet lainkaan.

vaikka lämmintä oli nytkin jo liikaa, eivät pohjoisen turistit arvosta enemmälti kevään rauhallisuutta ja vehreyttä

lämpömittari näytti nytkin varjossa +29 astetta, mutta turisti pysyttelee silti vielä kotimaassaan...

no, olihan jossain sentään jo saatu ovet auki. itse en ymmärrä, mitä ideaa on lähteä kesällä lomalle kreikkaan paahtumaan +40 asteeseen, kun suomessakin on silloin lämmintä???

meidän hotelli oli vaatimattomampi, mutta sitäkin kodikkaampi, evropi (aurinkomatkat)
 parvekkeelta näkymä suoraan perunamalle ja kukko herätti kiekumisellaan aamulla...

...eikä sijainti muutenkaan ollut pöllömpi. keskustaan vain reilun 100m:n kävelymatka...

...sekä "yläkylän" näköalaravintolat myös ihan vieressä.

hanian kaupunki näkyy tuolla lahdenperässä. käytännössä rannat alkaa olla rakennettu senverran täyteen, että nämä pikkukaupungit ovat jo kiinni haniassa

onko kaikki hyvin, giorgio?
piisaaako bensa paluumatkaan?

liitimekseen giorgio oli valinnut tsekkiläisen sky:n tuotteen

raha vissiin loppunut kesken tässä rakennusprojektissa?

 agii theodori on saaren nimi. tummiin vesiin tottuneena täytyy kyllä ihmetellä välimeren kirkkautta. pohjan pinnanmuodot näkyvät selvästi, vaikka vettä on tässäkin 10-30m

kansantarun mukaan ko. saari on kivettunyt merihirviö, joka meinasi syödä plataniaksen. jopa sen suu jäi auki kivettymishetkellä...

viljelykset ovat lähinnä appelsiini- ja oliivilehtoja. erikoinen tekniikka tuo rajata viljelylohkot bampuvyöhykkeillä. lieko sillä saadaan aikaan jonkinlainen kasvuolosuhteita edistävä pienilmasto peltolohkolle?

malemen kirkonkylää ja liittyisköhän nuo säiliöt jotenkin siihen sotilastukikohtaan?

vaikka keli oli meren yllä täysin stabiilia, oli lasku sivukiitotielle jo aika sihtaamista.termiikki se on kreetalaisillakin paramotoristeilla vaivoinaan ;)

tässäpä vielä kuva pilotista ja maahenkilökunnasta.

lento oli ehdottomasti reissun kohokohta, vaikka taaskaan ei itse päässyt puikkoihin.

tuulet olivat koko viikon leppeitä, eli minä päivänä tahansa olisi lennot säiden puolesta onnistuneet.

laitetaanpa tähän loppuun vielä kissanakiksen editoimaa elokuvaa aiemmilta lennoiltaan samoissa maisemissa:

tulvaturismia

eepeellä on menossa kuulemma noin sataan vuoteen pahimmat tulvat ja väki ramppaa niitä ihmettelemässä vaivaksi asti. mun on aina tehny mieli käydä ilmiötä kattelemassa ilmastakäsin, mutta tälle päivälle oli luvassa taas aivan liian kovia tuulia varjoliitimelle.

pieni soittokierros paljasti, ettei ultrakevyellekään tuuliolosuhteet tänään olisi mielekkäät. 

sain lopulta mäkysen erkin seinäjoelta lähtemään epik:n cessnalla pikku lenkille maakuntaan tilanteeseen tutustumaan. samaan kyytiin sain kustannuksia jakamaan houkutelluksi vielä pari muutakin kerholaista.

tuollainenoikea lentokone ei vielä ole tällaisista tuulista moksiskaan.

cessnasta sai sivuikkunankin auki kuvausta varten, kunhan vähän hidastettiin nopeutta. viima oli tosin melkoinen, enkä sitä montaa kertaa aukaissut. koneen lasit olivat myös melko naarmuttomat, joten pahoja heijastuimia kuviin ei tullut lasinläpi kuvatessakaan. 

tässä ilmajoen ja seinäjoen välisellä peltoaukealla on suomen suurin tulvajärvi

mikäs ihme se on, ettei kyrönjoen vesi pysy uomassa kun se on kaivettu aikoinaan mäen päällä!

saattaa ilmajoen jätevesipuhdistamoltakin lähteä tavaraa tulvavesien mukaan?

fossilassa ei kaikista taloista enää pääse nappaskengissä maantielle

























pirilässä tiedetään ainakin yhden rantaterassin lähteneen kulkemaan tulvavesien mukana.











 
kuinkahan paljo rehupaaleja kaikenkaikkiaan kulkeutuu meren rantaan koivulahteen asti?
 oikeen tarkka isäntä ei tee rehua itte ollenkaan vaan poimii talteen alajuoksulla tulvan tuomat...

ilmajoen alajoelta lähdimme seuraamaan jokea alajuoksulle päin. halkosaaressa on vettä päästetty pelloille myös tulvavahinkojen estämiseksi

sensijaan munakassa vesi pysyi uomassaan. oik alakulmassa olevasta patoluukusta vesi voidaan tarvittaessa päästää pellolle, mikäli se uhkaa asutusta.

ylistaro näytti melko kuivalta, mutta isokyrön valtaalassa orismalanjoki oli paisunut yli äyräiden.

tämän jälkeen vaihdettiin jokea ja oikaistiin lapuanjoen maisemiin. liinamaassa on takuuvarmat tulvat tähän aikaan melkein joka vuosi, joten sinne sitten!
 aika märältähän se nytkin näytti.

tää on se lapuanjoen pahin paikka oikeestaan aina

jäistä on enää rippeet jäljellä ja isompia yllätyksiä tulvissa ei enää ole odotettavissa.
 juuri jääpadot aiheuttavat "pullonkauloja" joen virtaamaan ja vesi saattaa paikoitellen nousta niiden vuoksi hyvinkin nopeasti.








laiturissa jokiuoman erottaa vain jotenkuten sen reunoilla kasvavasta puustosta



























"heilautappas vähän siivelle, niin saan tommosta kunnon karttakuvaakin, ettei aina tuu vaan viistokuvaa" ;)
 
 

mikähän lintu bongattiinhärmässä?

kuvan nähneet "asiantuntijat"ovat arvioineet linnun olevan mm. kiljukotkan, arokotkan, maakotkan, hanhikorppikotkan, hiirihaukan ja piekanan.

vaikka kuva on tärähtänyt ja vastavaloon otettu kotkaksi sen kuulemma varmuudella erottaa seitsemästä "sormisulasta" siivenkärjissä. 

kauhavanjoen ja lapuanjoen yhtymäkohta kankaankylän lähistöllä














































lapuallakaan ei isompia vesimääriä näkynyt. mitä nyt vähän poutussa pärsäsi penkoille























jahas, lapuan ruhassa näemmä kuivaharjoitellaan paramoottorilentoa ;)

näin lähellä kaupunkiasutusta nousee seinäjoen vesi

















seinäjoen kentän muutama vuosi sitten remontoitu ja jatkettu parin kilometrin kiitotie on nykyään vähällä käytöllä reittiliikenteen loputtua.

lopuksi kävimme tutustumassa epik:n tiloihin seinäjoen lentokentän laidalla. jotkut ne aloittaa ilmailuharrastuksen tekemällä ensin lentokoneen!

jos nyt oikein ymmärsin, tulee tuosta puukoneesta klemm kl 25 näköiskopio. kyseessä on vanha konetyyppi. vielä joku aika suomessakin lentokunnossa esiintynyt yksilö oli ristitty "adolf aarno" nimellä ilmeisesti kunnainosoituksena ensimmäisenä suomessa lentäneen henkilön mukaan.

kalakukkoje kaapungissa

tälle päivää oli kuopion seudulle luvassa ehkä ne parhaat säät koko suomessa. koska mulle ei ole vielä aiemmin tarjoutunut tilaisuutta lentää kuopiossa, oli lähtöpäätös savonmaan matkasta helppo tehdä.
itse kaupunki onkin paras ilmastakäsin katsella juuri talvella, johtuen paikan erityislaatuisuudesta. kaupunki on nimittäin rakennettu vesien ympäröimälle niemelle ja senverran tiheään, että kelvolliset varalaskupaikat sulavesien aikaan ovat todella kortilla. toinen juttu tietysti että jäältä aivan kaupungin läheltä toimittaessa voidaan käyttää haja-asutusalueen minimilentokorkeutta, joka taas mahdollistaa kuvauskohteiden lähelle menemisen/tarkemmat kuvat.

itäsuomeen päin suuntautuvassa päivämatkailussa on yksi ärsyttävä piirre. aurinko häikäisee silmiä mennentullen :(

 paikanpäälle keskellä arkipäivää oli saatu houkuteltua puolenkymmentä pilottia.
kokenut kuopionkävijä jari valmistautuu neljänteen lentoonsa savon sydämessä.

 starttipaikaksi valikoitui itkonniemestä vehmersalmen suuntaan lähtevä jäätie. tämä tielaitoksen ylläpitämä virallinen jäätie lyhentää paikkakuntien välistä ajomatkaa talvisaikaan jopa 20km. tie oli tältä keväältä jo suljettu, mutta vielä siinä autoja kulki "omalla vastuulla"

itkonniemessä on muuten joskus ollut kovat paikat :)




sorjosen petri oli tullut kuopioon lentelemään etelä-savon mikkelistä.

lennonjohdon työtaakkaa helpottaaksemme hankimme tornista etukäteen nk. "yhteisplaanin"
 rajoitettuna aikana, rajoitetulla alueella ja rajoitetulla korkeudella voisimme vapaasti toteuttaa lentojamme myös ctr- eli rissalan kentän lähialueella ilman kaksipuolista radioyhteyttä lennonjohtotorniin. lennonjohdon mukaan kuopion ilmatila oli tänään muutenkin todella ruuhkainen, mutta aina sinne yksi vinka sekaan sopi korkeusmittareidemme kalibroinnin tarkastamaan :)

saimme 1100 jalkaa merenpinnasta eli täsmälleen ctr:n ylärajan.
 jari on juuri startannut ja ottaa korkeutta kaupungin yllä.

kaupungin keskustaa

tor ol revittynnä aaki, ku aatoille pittee suaha lissee parkkitilloo muan alle.

puijon tornin alapuolella pääasiassa lenneltiin. oikeassa alakulmassa muuten kuopion vankila. laitos toimii lähinnä tutkintavankilana ja siten vankipaikkojakin on vain 75
 henkilökuntaa heitä varten tarvitaan 65

matkustajasatama luki kartassa tällä kohtaa

asuntoaluetta männistö/itkonniemi seutuvilla

saaristokaupunki on luontainen ja ainoa asutuksen leviämissuunta kuopiossa. itse niemi jossa kaupunki sijaitsee, kun alkaa olla jo täyteenrakennettu. arvailen, että täällä kaavamääräyksissä on maininta kattopellin väristä.

paitsi rantatontin omistajilla ;)

kallavees, kallavees...
väinolänniemen seutuja vastavaloon kuvattuna.
kuopiossa on jäällä runsaasti kaikenlaisia ulkoilureittejä ja asukkaat näyttivät niitä todella paljon käyttävänkin hyväkseen. ainakin näin auringonpaisteella...

muutenkin kuopio yllätti ainakin minut "suuruudellaan".
eipä ole aiemmin tullut tarkistettua edes sen asukaslukua. se on nykyään kuulemma yli 100.000
 rantaviivaa kuopiosta löytyy 2500km ja saariakin pitkälti toistatuhatta =O
kuopio on mulle ollut aiemmin vain se "savolaisten pikku pääkaupunki jossain siellä kallaveden rannalla" ;)

sotilaskohteiden ilmavalokuvaus on kielletty, mutta tässä kemiallisten aseiden tuotantolaitoksessa oli niin kauniit värit että en voinut vastustaa kiusausta...

 keilankannan silta kulkee kerrostalon läpi?

haapaniemessä sijaitsee kuopion lämpövoimalaitos

öljysatama ja kuopion tulli kumpusaaressa. lehtitietojen mukaan oikea jäänmurtaja avaa huomenna väylän kallavedelle myös tähän satamaan.

kuopiossakin voi pelata potkupalloa kesät talvet vihreellä nurmella.

itkonniemen vanhan tehtaan piipustakin on kolme hurjapäätä hypännyt basehypyn kuulemma vain kolmisen viikkoa sitten.
 tehtaassa on alunperin tehty tulitikkuja ja myöhempinä vuosina upm on tuottanut siellä vaneria.

oik yläkulmassa näkyy savon sellun tehtaan savut. tuuli kävi lentojemme aikaan pohjoisesta joten "rahan hajun" aisti selvästi myös lennolla :)

jahas.
 paikkakuntalaiset harrastajat ervasti ja klemetti siellä suunnittelevat myös maastairtautumista.

katolla lukee atria mutta autossa pouttu...

kallansiltaa peruskorjataan

reilun tunnin lennolla ennätti tutkia kuopion melko tarkoin ja oli tullut aika mennä laskuun.

  savostaha ee kehtoo iliman kalakukkoa kotio männä!
kuopion reissu sai arvoisensa lopun kuopion torilla hanna partasen kalakukkokioskilla :)