kärsimysnäytelmä alajärvellä

tänään oli luvassa kelpo keliä koko päiväksi, joten lähdettiin arton kanssa alajärvelle ajeleen virtolaisvahvistuksen kera. alajärvellä ei ollakkaan lennetty pitkään aikaan. paikkakuntalainen henry joensuu oli myös tarkatuslentoa vaille valmis paramoottorilentäjä, joten senkin takia kokoonnuttiin juuri siellä.
arto oli vielä sopinut "järviseutu" nimisen lehden toimittajan kanssa jotain haastattelua sinne pellon laitaan. se on näköjään nykyään aina jonkinlainen mediatapahtuma, kun joku lentää paramoottorilla ;)
toimittajaa odotellessa poikettiin hoiskon nesteelle kahville. varoitus ovessa. ilmeisesti aika tuulista seutua?
tänään tuon kyltin olisi kyllä uskaltanut ottaa tilapäisesti poiskin!














henry oli tiedustellut starttipaikan. ihan hyvän oli löytänytkin.















arto ja heikki menivät menojaan ja minä jäin henryn starttia valvomaan.
henry lähdössä tarkastuslennolle.



sitten pääsin itsekin valmistelemaan starttia. lämmitin koneen ja asetuin siiven eteen. siipi päälle, lämä tiskiin ja menoksi!
ilma olikin hyvin kantavaa ja jo muutaman askeleen jälkeen siipi alkoi nostaa äijää hartioista ilmaan.
juuri, kun olin irtautumassa maasta, koneen tehot hiipuivat äkisti ja samassa moottori sammahti.
mikähän sille nyt tuli? niin varmatoiminen, kun se yleensä on ollut...
laskin koneen ja yritin uudelleen käyntiin, mutta huomasin heti potkuria pyöritellessä, että puristukset olivat kadonneet!
outo homma, että kone voisi leikata kiinni noin lyhyellä täystehon käytöllä. olisikohan jo kertaalleen hitsattu mäntä palanut uudelleen puhki?

siinä sitten istuskellessa ja lentämätöntä päivää pohtiessa aloin hiljalleen kypsyä ajatukseen, että kokeilisin kerhon konetta, jahka henry vaan tulisi sen kanssa maahan.
kerhon konehan on semmonen "muljupenkkinen" alakiinnitteinen malli, jollaisella olen kerran elämässäni (n. 10 vuotta sitten) koettanut lentää ja vannoin sen silloin olevan laitimmainen kerta sitä lajia.
ihmeesti sitä ihminen on valmis tinkimään periaatteistaan, jos toisessa vaakakupissa on esim. jättää lentämättä tykkänään.

pojat tuli maahan yksi kerrallaan ja alettiin hakemaan clementen penkistä oikeita säätöjä mulle. kaasukahva tuntui todella onnettomalta omaan verrattuna, mutta määrätyllä otteella sitäkin lopulta oppi käyttämään.
sammutusnappi oli hankalassa paikassa saada sormi hätätilanteessa osumaan. ilmaannoustuani lentoasento oli kun jeesuksella ristillä ja kaarsinkin samantien takaisin lähtöpaikalle laskuun.
uudet säädöt ja taas taivaalle. ei taaskaan mitään mahdollisuutta päästä penkkiin istumaan! yhtä kidutusta on tää alakiinnitteisellä lentäminen! takaisin maahan ja uusia säätöjä hakemaan.
arto vielä piruuttaan pyysi, että nostetaan kone tohon pöydälle, niin on helpompi säätää...
kai tähän alennustilaan saadaan vielä piste iin päälle, kun arto julkaisee kuvan, missä MINÄ nostan ALAkiinnitteisen koneen neitimäisesti PÖYDÄN päältä selkääni!

kolmannella lennolla sain juuri kankut penkin reunalle sen verran, että saatoin alkaa lentämään suunniteltua lentoa. kone kampesi voimakkaasti koko ajan oikealle, eikä edes oikeanpuoleisen trimmin vapauttaminen korjannut tilannetta kokonaan, vaan vasenta jarrua piti käyttää koko ajan.

vimpeliin johtavaa tietä pitkin autolla ajellessa ei arvaakaan, että ruukilla on näin laajat tuotantoalueet alajärven luoma-aholla.

















paalijärven tanssilavalla käytiin ähtäristä asti 70-luvun lopulla tanssittamassa seutukunnan tyttöjä.















paalijärven koulu tuossa järven takana.

















olikos texasin kirjeenvaihtajamme mökki juuri tämän järven rannalla? taustalla lappajärvi. haloo, kuuleeko texas?















halla-ahon kylällä polteltiin roskia.















hoiskon neste ja tulivuorikeskus tuolla tien toisella puolella.
















honkarakenne hoiskossa

















lennon jälkeen mentiin tuohon vas. alakulman pizzeriaan evästämään.
















alajärven keskusta on alajärven länsirannalla. muistelen lukeneeni, että alajärven suurin syvyys on vain kolme metriä.

















siinäpä on viety sähkö saareen ja tökätty sähkötolppa keskelle kaislikkoa.
















rantamaisemaa levijoella.

















levijoen koulu oli lähellä laskupaikkaani. vähän piti etsiskellä laskupaikkaa, kun oli jo pellot paljolti kynnöksellä ja karjaa monella heinäpellolla.
















tuosta pääsee pikitietä pitkin ähtäriin ;)
kylä on nimeltään levijoki ja tätä alla kulkevaa tietä pitkin pääsee pietarsaareen.
















jos nyt oikeen hakemalla hakee jotain positiivista tuosta vuokrakoneesta, niin tehoja oli selvästi enemmän, kuin omassani. sen huomasi startissa, sekä ilmassa matalampina vaakalentokierroksina.
hiljaisemmaksikin väittivät maassaolijat. sitä ei kyllä itse huomannut kuulosuojien takia.
ergonomia niin penkissä, kuin kahvassakin selkeästi huonompi flycastelluccioon verrattuna. ehkä tollakin nyt nippanappa lentäs, mutta nuo tangot, joita armeiksi kutsutaan, pitäisi ehdottomasti saada hitsattua kiinteäksi osaksi runkoa!
loppuisi se "informaation" tuottaminen, joka tekee ihan "iisin" kelin lennostakin ikävän heiluvaista ja lisää myös valokuvien tärähdysvaaraa.
muuten, kampeamisen syykin löytyi heti maassa. clementessä karabiinit ovat semmoisen 20 senttisen hihnan päässä ja oikeanpuoleinen hihna oli kiertynyt startissa hihnan alapään kiinnityskorvan taakse. tätä en havainnut lennolla talvivarusteiden vuoksi, eikä sille varmaan mitään ilmassa olisi saanutkaan.
 siinäpä selkeä tuotekehityksen paikka. parilla nippusiteellä suunnitteluvirheen pystyy kyllä korjaamaan.