priikoolin pörinät 2017

tapsahan se järkkäsi jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman jälleen viime viikonloppuna lempäälän priikoolinnokassa.
 kauniiden säiden houkuttelemana paikalle kiirehti kolmisenkymmentä alan harrastajaa ympäri suomen kahtena viikonlopun päivänä ja yleisö päälle!

parhaimmillaan ilmassa oli yhtäaikaa lähes kymmenkunta pilottia. tässä peräti kolme sattui samaan kuvaan.

lauantain sääolosuhteet olivat hieman tuuliset, mutta lentoja tehtiin silti kosolti.
 erkki oli varannut meille oikeen ilmatilan ja ilmoittanut trafille matalalentotoiminnasta. olihan tapahtuma-alue tampere-pirkkalan ctr-alueella.
 sekään ei estänyt erään melko harvinaisen lentolaitteen pörräämmistä monta kertaa MEIDÄN ilmatilassa :(videokuvakaappaus)

timo kauhavalta maakäsittelee ja salon pojat seuraavat katseella

viikonlopun aikana nähtiin lukuisa joukko epäonnistuneita starttiyrityksiä jopa tekijämiehilläkin, johtuen jääolosuhteista. liukas jää saa aikaan epävarmuutta/liukastumisia/puutteellista lentotilaan saattamista ym. startissa.

nastakengistä olikin liukkaissa olosuhteissa hyvä apu.

itse olin unohtanut kotiin koko lentolaitteeni, mutta sain erkin ja tapsan forcea lainaksi sunnuntaina.
 lieko outo siipi, sivutuuli vai liukkaan kiitotien alitajuinen pelko aiheuttanut peräti kolme peräkkäistä epäonnistunutta yritystä?

https://www.dropbox.com/scl/fi/psqgjr0iz4uo9n1755gcg/Aarno20170305.mp4?dl=0&oref=e&sm=1


niinpä ilmakuvat paikanpäältä piti ottaa multikopterilla :)

kaikenlaisia kameravirityksiä nähtiin paikanpäällä.
 tässä eräs:

kyllä avustajia riittää, kun tyttö starttaa ;)

helinä se taisikin lentää koko viikonloppuna eniten. kyllä tuolla harjoitusmäärällä taito karttuukin!

upin suksitraikin "vuotsolaisissa" oli kovapalaohjaimet, joten liukas jääkin toimi starttialustana hyvin.

pitkämatkalaiset jäivät yöksi tapsan lomakylän mökkiin ja päivän lentoja kerrattiin sekä saunottiin pitkälle iltaan..

lauantai-aamu valkeni kirkkaana ja lentotoiminta pääsi vauhtiin hyvissä ajoin. porukka oli vaihtunut osin ja paikanpäälle virtasi lisää uutta väkeä, kuka minkäkinlaisella kuljetuskalustolla

lentojen välillä kokoonnuttiin syömään maittavaa lihasoppaa, paistamaan makkaraa tai muuten vaan turisemaan

paramoottorilla voi lentää, vaikka liikuntakyky muuten olisikin rajoittunut:

loppuun pari videota.

paratraikkeja olikin senverran monta paikalla että voitiin järjestää pienimuotoinen kiihdytyskisa.
liekö uusi urheilulaji näin syntynyt maailmaan?

toinen hauska video.
 ensimmäistä kertaa näin onnistuneen rististartin paratraikilla eli pyöräalustaisella moottoroidulla varjoliitimellä.

koukaten kohti länsirannikkoa

 mä oon säästelly noita porin seudun "markkupaikkoja" joskus markunpäivänä lennettäväksi. eilen suunniteltu honkajoki-karvialento ei onnistunutkaan pyssy-yhtiön varatessa R73A rajoitusalueen tiedustelulennokkitoimintaan (ranger) täksi päiväksi, niin oli ihan pakko ottaa "markut" työn alle jo tänään :)
 vesan kanssa huruuteltiin aamusta pomarkkuun, josta heti ensimmäinen pelto kirkon vierestä osoittautui kelvolliseksi starttipaikaksi vallitsevalle heikolle koillistuulelle.

starttasin vesan perään ihanteellisessa olosuhteissa. hieman oli vaivalloista vääntäytyä kerhon vuokramoottorin penkkiin talvivarusteissa.

pari kuvaa pomarkusta:

karvianjokena karvian seudulta alkunsa saava joki muuttaa jossain kohtaa nimensä pomarkunjoeksi

ompa soista seutua tämä pomarkun ja noormarkun välinen metsätaival!
tässäpä joutuu nyt pitämään hetteisiä nevanreunojakin potentiaalisina varalaskupaikkoina, koska maksimikorkeus on vain n. 500 metriä, yläpuolella väijyvän porin tma:n alarajan alla...

 tämä iso neva on nimetty kartanpiirtäjien toimesta kekseliäästi - isonevaksi ;)

samaa isonevaa se oli vt23:n toisellakin puolella...

pikkuhiljaa alkoi noormarkun taajama häämöttää ja korkeutta saattoi pudottaa reilusti ja valmistautua valokuvaussessioon mulle oudosta kirkonkylästä

suunnistin vielä myötävalon puolelle, kun huomasin jonkun patorakennelman noormarkunjoessa finpyyssä.

ihan turha pyörähdys se ei ollutkaan...
mikä entisaikojen loisto ja taidokkaasti tehdyt rakennelmat paljastuivatkaan noormarkusta!

a. ahlströmin museoitu tehdasalue.
suosittelen muuten kesälomamatkojen pistäytymiskohteeksi!

"havulinna" mahtavine perkoloineen lienee ollut patruunan yksityisasunto?

alueen historiaa valottaa lisää wikipedia

tässä oltiin jo hipomassa porin kentän ctr-alueen rajoja ja radiottomana olin suunnitellut jatkavani jokea pitkin ahlaisiin. pysyttelemällä selvästi noormarkunjoen pohjoispuolella tämä olisi mahdollista.
 en tiedä mikä siellä pyyhkii meneen rannikkoa pitkin, mutta lujaa meni...

täällä rannikolla tuuli on valjastettu energiaa tuottamaan. taustalla meriporia: mäntyluoto, tahkoluoto ja reposaari

kylän yli lentäessäni tuli muuten vahva etiäinen, että laskupaikkani pitää olla tuossa ahlaisten kyläkoulun pallokentän vieressä ;)

noormarkunjoki johtaa merelle. tällä samalla kohtaa porin ctr-alue loppuu länteen, joten olisi ollut mahdollista heittää vaikka merenrantakierroskin. nyt kuitenkin bensa alkoi olla jo vähissä ja ei mitään lämmintä hommaa tämäkään näin lokakuussa, joten laskua suunnittelemaan aiemmin bongatulle laskupaikalle

ahlaisten kirkonseutua

harvoin muuten tapaa laskupaikalta näin innostunutta ja suosiotaan osoittavaa yleisöä ;)

"koelentäjistä" ei ollut pulaa. ehkä näemme jonkun heistä myöhemmin varjoliitokurssilla jossain päin suomea?

kuskia odotellessa ajattelin käydä punnitsemassa itseni, mutta eihän heillä sitten ollutkaan siihen sopivaa vaakaa ;)

järvenpäätä, tuusulaa ja vähän nurmijärveä

asioilla käväisin järvenpäässä ja tottakai lentokamat mukana, kun luvassa oli vielä perjantai-illaksi kelpo lentosäätä.
 tuuli rauhoittui vasta hieman ennen seitsemää ja starttasin nurmijärven jäniksenlinnasta eräältä juuri puidulta pellolta isännän luvalla.

ilmassa kävi melko pian selville, että alunperin kaavailtu pidempi reitti rajamäen ja hyvinkään kautta piti unohtaa ja tyytyä lyhyempään. tuuli posotteli senverran kovaa ylhäällä, että kaakkoon päin ei oikein hyvin liidin kulkenut.

suunnistin aluksi tuusulan jokelaan. etualalla erään auvisen surullisen kuuluisaksi tekemä koulu

siellä "luetaan tiilenpäitä".
 josta aasinsiltaa myöten päästäänkin sellaiseen aiheeseen, että jokelassa on toiminut aiemmin useita tiilitehtaita savipitoisen maan ansiosta. tehdas toisensa jälkeen on kuitenkin joutunut lopettamaan, koska tiilirakentaminen ei enää ole kovin suosiossa.

asuntorakentaminen on vauhdissa jokelassa.
peltoviljely väistyköön kaupunkiin muuttajien tieltä!

uusi asuntoalue kaavoitettuna ja kunnallistekniikka valmiina. yksi uudisrakentaja on jo tuonne nurkkaan alkanut rakentamaan. kätevä lähteä töihin tuosta pääradan vierestä minne vaan pääkaupunkiseudulle.

maisema täällä on metsäsaarekkeiden pirstomaa peltomaisemaa. ja sehän sopii paramoottorilentäjälle vallan mainiosti!

pitää vaan muistaa, että ollaan helsinki-vantaan tma:n alapuolella. starttipaikastani ei muuten ollut kuin kilometrin verran ctr-alueen rajalle.

kellokosken (tuusulaa) taajama on muodostunut keravanjoen koskeen. koskesta voimansa aikoinaan ottanut ruukki on yhä lähes alkuperäisessä asussaan.

tehdasmiljöötä

kuvan alareunassa sijaitseva vaatimaton kirkko on valmistunut vuonna 1800

kellokosken sairaaloista se kuuluisampi sijaitseekin jo mäntsälän puolella.

tästä sitten järvenpäätä kohti
matkalla kerkesin pohtimaan, mistä ihmeestä kaupungin nimi oikein tulee?

tällä kohtaa suomea tuollainen kattomainos voi ollakin tehokas. teoreettisesti mainoksen saattaa nähdä lentokoneen ikkunasta vuosittain jopa 16 000 000 silmäparia!

kaupunki on kasvanut kiinni päärataan.

peltoja löytyy aivan kaupungin keskustan liepeiltäkin.

rantapuistoa lähemmin ja järvenpään kummalliset keltaiset maamerkit

ilta-aurinko maalaa kaupungin valkoiseksi rapatut elementtikerrostalot ikävän kelmeäksi.

mutta nouseepa tänne keskustan lähelle paramotoristeille ihan oma starttipaikkakin?
 on alamäkeä joka suuntaan. vähän kun vielä puustoa reunoilta raivataan, niin hyvä tulee ;)

tunnin lento takana ja bensa vähissä, joten oli aika hakeutua lähtöpaikalle. sehän reippaassa myötätuulessa sujuikin yhdessä hujauksessa.

palojoen suojavyöhykkeitä. kuvan oik. yläkulmassa talon isäntä kylvämässä syysviljaa.

laskeuduttaessa oli jo kaste maassa ja alavilla mailla sumuverho pinnassa. talvi on tulossa ja lentokelit vähenee...