salipäivä 2018

     tuoreimpien oppilaiden koulutus oli tullut siihen vaiheeseen, missä pidetään viimeiset varsinaiset teoriaopinnot. meidän kerhossa sitä kutsutaan sattuneesta syystä "salipäiväksi"
 jo monena vuonna olemme kokoontuneet sedu koulutien liikunta/juhlasaliin, eikä tämäkään kerta muodostanut siinä poikkeusta. sali on tarpeeksi tilava ja korkea harjoitella/opettaa määrätyt koulutusohjeen jutut.

aivan ensimmäiseksi ripustettiin kerhomme varjoliitosimulaattori "ossi" voimistelurenkaiden pidikkeisiin. tässä laitteen koekuormitus menossa juhanan ja villen toimesta.

kerhon siivet tarkistettiin ja jokainen oppilas sai "kuitille" oman siiven, jota kuljettaa mukana talven lentotreeneissä.
  kalusto osoittautui jälleen kerran hyväkuntoiseksi. ainoastaan yksi punos oli pintavaurioitunut ja vaihdetaan uuteen lähiaikoina.

sami (p) oli myös tullut tarkastamaan siipensä kokeneempien opastuksella muutaman vuoden lentotauon jälkeen.

simulaattorissa käytiin porukalla lävitse epävakaat lentotilat sekä ohjausoppia.
tutuksi tulivat koulutusohjeen mukaiset ohjausliikkeet, itseaiheutetut lentotilan häiriintymiset ja niistä palautuminen normilentotilaan.

ville näyttää, kuinka voimakkaasti varjoliitimellä  voi tarvittaessa"bänkätä"!

juhani turbulenssin tekijänä ja juhana vastaanottopäässä.

  tärkein tämän päivän koulutus koski pelastusvarjon käyttöä. ennen tätä koulutusta ei korkeisiin lentoihin ole asiaa.
 tässä sami (k) heittää pelastusvarjon

helina kertomassa kaille pelastusvarjon heiton jälkeisistä toimenpiteistä

ei se tuon kummempi juttu ole:

kerhomeeting tuurissa

näin myöhäissyksyllä osuu lentokelit harvoin kohdalle, mutta nyt tälle päivälle oli ennustettu kelvollista keliä lajin opetteluun, kilpailuharjoitteluun ja pikku paikallispäristelyihin.
 viidakkorumpu oli soinut jo parin päivän ajan ja paikalle tuurin jokikylään saatiinkin viitisentoista asiasta innostunutta harrastajaa yli kerhorajojen.
saattoi muuten olla suurin kerhotapaaminen koko kuluvana vuonna?

 missä paramoottorilentäjiä, siellä myös media!
 jotain juttua ensi viikon ykkösissä ja viiskunnassa?

meidänkin kerhosta ollaan ensi viikolla osallistumassa egyptissä järjestettäviin paramoottorikisoihin, joten viime hetken viimeistelyt huippukunnon ajoittamiseksi on ihan paikallaan lokakuisessa säässä.

antti (t) - linssilude

markus (m) oli ajellut vaasasta asti taitojaan verestämään

arto ilmastotalkoissa. mä saattasin pikkusen ruuvata seosruuvia laihemmalle ;)

missä moottorimiehet kokoontuu, siellä puhutaan tietysti - moottoreista!

vesa oli tiedustellut erittäin hyvän pellon käyttöömme ja on tässä lähdössä itse kokeilemaan starttialustan pitävyyttä käytännössä.

uusin oppilas, sami lapualta tarkastaa oikeaoppisesti siiven lentotilan juoksuharjoituksen aluksi.

markus (k) aiempaa kokemusta omaavana maaharjoitelijana kuljetti siipeä vaivatta lähes nollatuulessa jo pellon päähän saakka.

tietoisena siitä, että 20kw sähköjännite ei hyppää normaali-ilmanpaineessa kuin 20mm, tohti artokin lentää näin läheltä korkeajännitelankoja ;)

asko finaalissa.

ennustettu lounaistuuli olikin aamulla aivan päinvastaisesta suunnasta, joten valittiin starttipaikka aivan sähkölinjan alta, ettei tarvitse missään vaiheessa kohti lankaa startata.

hyvä päivä ja harvinaista herkkua näin lokakuulla.

salipäivä 2017

viime sunnuntaina kokoonnuimme nykyisten kurssilaisten kanssa ähtäriin sedu koulutien liikuntasaliin. "salipäiväksi" nimettyyn teoriakoulutukseen osallistuivat kaikki kurssin oppilaat.

pakollisista teoriakoulutuksista jäljellä ei enää montaa aihetta ollut, mutta "liidin ja välineet" aiheesta lentokelpoisuuden varmistaminen oli yksi niistä.

tarkistuksien jälkeen havaitsimme jälleen, että kerhollamme on käytössä hyväkuntoinen ja laadukas kalusto oppilaiden lentoharjoituksia varten.

itse toipilaana en juurikaan kyennyt opetukseen osallistumaan, joten tuuraamaan olin saanut hannosen juhanin. melko tuore kerholaisemme helinä, toimi apuopettajana hankkiessaan opetuspisteitä opetajakoulutusta varten.
 tässä he näyttävät oppilaille "virallisen" tavan pakata nykyaikainen siipi.

tänäkin vuonna porukasta löytyi se ketterä marakatti, joka kävi ripustamassa "ossin" salin laipiokiinnikeisiin

mika spinnin partaalla

helinä näyttää kädestä pitäen, kuinka se b-sakkaus oikein aloitetaan

jyri ohjaa painopisteellä

matin hommat on menneet senverran pieleen, että ainoa mahdollisuus on enää pelastusvarjon heitto.

erittäin hyödyllinen harjoitus oli "maailman lyhyin hinauslinja", jossa jokainen pääsi harjoittelemaan kutakin (lentäjä, lähettäjä, hinaaja) paikkaa radion kanssa. käskyt ja toiminnot hinaustapahtumassa ovat sitten talvella hyvin muistissa, jos vaikka hinaustoimintaohjeen lukeminen olisikin jäänyt vähemmälle...

näin alkaa teoriaopiskelut olemaan kurssilaisilla pääosin takanapäin. toki kutakin aihealuetta kerrataan aivan kuin huomaamatta tulevan talven lentoharjoituksissa.

jäitä odotellessa!

kurssikuulumisia helmikuussa 2016

 vaikka talven koulutuskelit ovat olleet haastellisia, olemme saaneet varjoliitokurssia edistymään  hyvin. kiitos oppilaiden, jotka ovat saaneet järjestettyä aikaa kouluttautumiseen myös arkena, mikäli sääolosuhteet sen mahdollistavat.
 tälle päivää oli pitkästä aikaa luvassa ähtäriin auringonpaistetta ja kohtuullisia tuuliolosuhteita. kun jäälläkään ei ollut lunta kunnolla kymmentä senttiäkään, niin pitihän sitä tarjota koulutusta siihen ennättäville. lisäpainetta ehkä osaltaan toi se, että meillä on kuukausi aikaa viime harjoituskerrasta.
 peräti viisi oppilasta seitsemästä sai tänään rukattua arkeaan siten, että saapuivat aamulla peränteelle.
 eipä siinä sitten muuta, kuin tositoimiin heti kalustovoimistelujen jälkeen!

oikeaoppinen liitimen lentotilan tarkastus katseella ennen ilmaannousua.

siinä tanner tömisee ja aitaakin kaatuisi, (jos sitä sattuisi baanalla olemaan) kun jussi starttaa!

kohtalainen tuuli oli tämän kurssin oppilaille uusi tuttavuus talven lentotoiminnassa. runsaiden maaharjoituksien ansiosta tilanteet kuitenkin hallittiin melko hyvin ja jokainen oppilas sai kokemusta tuulisortumasta sekä nk. "kireän narun startista"

 taivaalla oli tänään niin vastaantulijoita...

...kuin ohitettaviakin:

julkisuuden valokeilassa viime aikoina paistatellut liivijengi vastasi tänään hinauksista ;)

tonilla kurssi oli edennyt siihen vaiheeseen, että soviteltiin jo moottoria selkään:

ja heti ensimmäiselää yrityksellä siististi ilmaan!

laskutekniikassa sensijaan on vielä jonkunverran hiomista.
 "semmonen puolimahalleen lasku", kommentoi toni laskuaan jälkeenpäin ;)

se on melkeen tämä tapahtumien dokumentointi tällä kurssilla jo tärkeämpää, kuin itse lentäminen...

kurssilaiset harjoittelivat kukin oman kehitysvaiheensa mukaisia lentotehtäviä.
 jussin korvat eli amerikkalaisittain "big ears"

jääkelit on peränteellä parhaimmillaan ja melkeen missä vaan on turvallista ajaa autolla. luntakaan ei ole haitaksi asti nyt.

siinä tulee henri finaaliissa pala polypropeenia hinauskytkimessään.
 mä olen kurssin viimeisenä hinauslentona teettänyt tämmösen koukkupuukkoharjoituksen, missä irrotaudutaan hinauksesta katkaisemalla naru koukkupuukon avulla.

tuon viimeisen hinauksen henri ottikin "tappiin" saakka ja tänään se tarkoitti suurinpiirtein 500m:n hinauskorkeutta, puhalsihan korkeuksissa +10m/s tuuli. ja ellen aivan erehdy, vajoamakin saattoi hetkittäin olla +-merkkinen. senverran kauan henrin viimeinen lento kesti.
 siinä kerkiää jo katsella hieman maisemia. näkyi kuulemma virroille ja lappajärvelle saakka.



tässä tuoreet fiilikset laskun jälkeen.


tällaisia nämä uusimmat kurssikuulumiset.
 päivät pisenee ja kelit paranee. osa porukasta lentelee jo moottorilentoja, joten ei epäilystäkään, etteikö tästä valmista tule :)

uutta varjoliitokurssia käyntiin...

kesän aikana puolenkymmentä henkilöä ympäri maakuntaa ja muutama naapurimaakunnistakin oli ilmaissut mulle kiinnostuksensa varjoliidon opettelua kohtaan.
 eilen oli tullut aika kutsua koolle tämä porukka ja käydä käsiksi lajin alkeisiin. sääolosuhteet olivat mitä parhaimmat, eikä paikassakaan moittimista. kuiva vastapuitu sänkipelto, alamäki ja kilometrin matkalta puhaltava esteetön tuuli tekivät alavuden niemenkylästä löytyneen treenipellon ylivertaiseksi.

 mun kurssit ovat perinteisesti alkaneet siten, että pienen turvallisuusoppitunnin jälkeen istutetaan kerhon painavampi paramoottori selkään ja kokeillaan, kuinka painava se oikein onkaan ja onnistuuko juoksu käyvä moottori selässä ?-)

seuraavana liitimen maakäsittelyä (liitimen tarkastus ja asettelu lentoonlähtöä varten) ilman valjaita tuulessa. harjoituksen niksit parin tunnin hikoilun jälkeen alkoivatkin avautumaan kaikille

luonnollinen jatkumo koulutuksen etenemisessä olivat juoksuharjoitukset, jossa tavoitteena saada jokaiselle oppilaalle ainakin yksi vähintään 50m.n kuljetus vastatuuleen. tämäkin onnistui hienosti kaikilla oppilailla juuri parahultaisessa tuulessa.
 

lopuksi istahdettiin pellonlaitaan ja käytiin läpi pp1 teoriat. hädintuskin tupakkitauon ehti välissä pitää :)

tiukan treenipäivän jälkeen ryhmä hiljentyi seuraamaan, kuinka sillä paramoottorilla oikein startataan.
 viime talven oppilas markus, oli näet tuonut mukanaan vaasasta kuskin ja 10 litraa 2-t bensaa. koska tuulensuuntakin sattui olemaan juuri vaasaa kohti, olisi ollut synti jättää käyttämästä näin hyvää tilaisuutta matkalentoon!

syksy kuluu oppilailla itsenäisesti maaharjoituksia kotipuolessa tehdessä annettujen oppien mukaan. mikäli joku kaipaa lisäopastusta, sitä on saatavissa rajoituksetta täällä ähtärissä ja arvailen, että jokaiselta varjoliidon harrastajalta myös kunkin oppilaan kotiseudulla.
 oppilaita on tänä vuonna ainakin karviasta, kitinojalta, parkanosta, viitasaarelta, lappajärveltä ja ehkä vaasastakin.
  mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tulee vielä muutama "jälki-ilmoittautunutkin" mukaan myöhemmin syksyllä.