täyspilvikatto antoi mulle vinkin, ettei ilma kovin sekaista voisi olla iltapäivälläkään.
tarkoitus oli samalla selvittää/analysoida starttijuoksun aikana viime aikoina esiintynyttä moottorin kampeamista.
niinhän siinä silti kävi, että jo lyhyen spurtin aikana jalat irtosivat kuin varkain maasta ja syy jäi edelleen epäselväksi.
pellon päällä ei tahtonut saada millään korkeutta kaasu pohjassakaan. ihmettelin kun kaksi haukkaa kierteli mua matalissa. ei ne yleensä seuraan hakeudu laskevissa ilmavirtauksissa?
lisää lintuja näin n. 250m:n korkeudessa, jossa yksinäinen lokki lentää liihotteli. mitähän sekin noin korkealta haki?
sinnehän jäätte, maan matoset!
ääh... vastahan mää tuon kennon putsasin ja taas monta isoa roskaa. pitää varmaan silikonilla tms. saumausmassalla tilkitä optiikan ja rungon välinen rako?
tuossa saaressa on vain yksi huvila ja jonka omistaja on kuollut kymmenisen vuotta sitten. en ole sen jälkeen kenekään nähnyt tuolla käyvän. unohtunut perikunnaltakin koko paikka?
lapsuuden leikkipaikkoja. "jätäkalliolle" tehtiin talvisin hyppyrimäki, missä katkottiin monet puusukset. kesäisin treenattiin uimista tuosta saaresta vas yläviistoon olevan rantasaunan rantaan.
kuitulassa asui siihen aikaan tohtori aino soini. aino oli paitsi lääkäri, myös kirjailija ja käynyt ulkomaillakin afrikkaa myöten! http://kirjakolo.blogspot.com/2009/04/uutisia-ambomaalta.html
ainon luokse tuli asiaa naapuruston lapsilla, jos sattui olemaan vaikka kurkku kipeä. aino antoi lääkettä, joka maistui ihan ahomansikoilta!
kuvan oikeassa ylänurkassa myös lapsuuteni uimaranta, jossa ennätti käydä yhden päivän aikana uimassa jopa 8 kertaa... (testattu on)
"kuitulan karin" ympäristöstä olen virvelillä monet hauet väsyttänyt ja syksyiset tuulastusreissut sekä öiset matikkapilkkimatkat on myös mieleen jääneet.
yhtenä kesänä vesi oli todella alhaalla, jolloin keksimme velipoikien kanssa oivan bisneksen. lahden pohja oli käytännössä uppopuilla kuorrutettu ja aloimme kerätä niitä pohjasta veneen ja hyvän uimataitomme avulla. melko iso pino olikin kesälomien loputtua ja saimme ne myytyä jollekin metsäyhtiölle. anttilan postimyyntikataloogia sitten kuolattiin ja mietittiin, mitä rahoilla ostettaisiin :)
laskun jälkeen käväisin haukkalaatikolla. ahaa! tämän vuoksi ne haukat ympärillä pyörivät startin aikana...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti